Todella moni suomalainen äänesti presidentinvaaleissa ennakkoon. Ennakkoon äänensä antoi lähes 1,9 miljoonaa suomalaista eli 43,9 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista.
Edellisessä presidentinvaalissa vuonna 2018 vastaava lukema oli 36,1 prosenttia. Luku nousi myöhemmin vielä hieman esimerkiksi ulkomailla kirjattujen äänten myötä.
Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo, että ennakkoäänestys alkaa olla pääasiallinen tapa osallistua vaaleihin, ei poikkeus.
– Toki se, että äänestetään ennakkoon kertoo siitä, että vaalit koetaan tärkeiksi – ja noin suurella osalla äänioikeutetuista valinta oli aika varma, sanoi Wass eilen maanantaina.
Wass ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg eivät ole sitä mieltä, että äänestämisen painottuminen ennakkoääniin heikentäisi kyselyiden kärjen ulkopuolella olevien ehdokkaiden mahdollisuuksia.
– Kaikkihan tietävät sen, että ennakkoäänestäminen on suosittua. Kampanja-aikaa on ollut ihan riittävästi siihen, että saa oman kannatuksensa nousuun, sanoi Borg eilen maanantaina.
Wass toteaa MTV:n Kymmenen uutisten haastattelussa, että suuri ennakkoäänestäneiden määrä suosii yhtä ehdokasta: Jussi Halla-ahoa.
– Hänellä ovat myös ne epävarmimmat äänestäjät, Wass toteaa.
