MTV Uutisten vaalikoneessa paljastuu, mitä presidenttiehdokkaat ajattelevat erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Suurin osa ehdokkaista suhtautuu kielteisesti ydinaseiden ottamiseen Suomen maaperälle, mutta Nato-tukikohdan perustaminen saa monilta kannatusta.
Ydinaseiden tuominen Suomen maaperälle Nato-jäsenyyden myötä on epätodennäköistä, mutta mahdollista.
Tasavallan presidentillä on paljon vaikutusvaltaa siihen, miten Suomi suhtautuisi tilanteeseen, jossa Nato haluaisi ydinaseita Suomeen syystä tai toisesta sijoittaa.
Presidenttiehdokkaista ainoastaan Alexander Stubb (kok.) ja Jussi Halla-aho (ps.) ovat jokseenkin samaa mieltä ydinaseiden tuomisesta Suomen maaperälle. Muut vastustavat.
– Ydinasepelote kuuluu keskeisenä osana Naton Suomellekin tarjoamaan ennaltaehkäisevään suojaan. Mielestäni meidän ei kannata ennalta rajata pois mitään sen osa-aluetta. Olemme menneet Natoon ilman rajaavia ennakkoehtoja. Meidän on mielestäni oltava täysipainoinen ja täysivaltainen jäsenmaa. Esimerkiksi ydinaseiden kuljetus Suomen läpi ei tarkoita niiden pysyvää sijoittamista Suomeen, Stubb perustele.
Myös Halla-aho korostaa sitä, ettei ennakkoon kannattaisi kieltäytyä mistään vaihtoehdosta.
– Jos yhteisen puolustuksen tai pelotteen toteuttaminen edellyttäisi tällaista, on vaikea nähdä, että Suomen olisi siitä viisasta kieltäytyä, Halla-aho toteaa.
Li Andersson (vas.) kieltäisi myös ydinaseiden kuljetuksen Suomen ilmatilassa.
– Suomen ydinräjähteiden tuonnin ja Suomen maaperällä säilyttämisen kieltämistä koskevaa lainsäädäntöä ei tule avata eikä muuttaa Nato-jäsenyyden myötä. Suomeen ei tule missään tilanteissa sijoittaa ydinaseita eikä Suomen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita saa käyttää ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun, Andersson perustelee.
Nato-jäsenyyden myötä on spekuloitu myös sillä, voisiko puolustusliitto sijoittaa Suomeen oman tukikohdan, jonne muut jäsenmaat lähettäisivät sotilaitaan.
Tukikohdan perustaminen olisi hidas prosessi eikä Nato ole uusien tukikohtien perustamiseen kovin innokas.
Ehdokkaista Andersson, Halla-aho ja Jutta Urpilainen (sd.) eivät innostu Nato-tukikohdan perustamisesta Suomeen.
– Joukkojen sijoittelu pitää tehdä osana Pohjois-Euroopan taistelutilan puolustuksen kokonaissuunnittelua, Urpilainen sanoo.
Valitsijayhdistyksen voimin kampanjoiva Olli Rehn korostaa, että Suomen kannattaa ainakin tavoitella Naton kohteita maahan.
– Suomen kannattaa olla aktiivinen Naton pysyvien toimintojen, kuten esikunta- ja tukikohtarakenteiden sekä muiden johtamisjärjestelmän osien ja osaamiskeskusten tavoittelussa. Samalla on muistettava, että liittokunnassa päätökset tehdään yhteisen puolustuksen edun pohjalta. Esimerkiksi uusien tukikohtien perustaminen on pitkän valmistelun tulos, eikä lähiaikoina ole todennäköistä, että niitä perustettaisiin Suomeen, Rehn toteaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Kysymys naisten asevelvollisuudesta jakaa presidenttiehdokkaita.
Naisten asevelvollisuus saa kannatusta
Enemmistö ehdokkaista kannattaa yleisen asevelvollisuuden ulottamista naisille.
Ainoastaan Stubb ja Sari Essayah (kd.) vastustavat. Halla-aho ja Urpilainen vastasivat ”en osaa sanoa.”
Ehdokkaiden kannat eivät kuitenkaan ole kovin ehdottomia.
– Kutsunnat tulee avata koko ikäluokalle ja rohkaista tyttöjä ja naisia suorittamaan vapaaehtoinen asepalvelus, mutta sen ei tarvitse olla pakollinen, Essayah perustelee.
Myöskään asevelvollisuuden laajentamisen kannattajat eivät ole jyrkkiä mielipiteissään.
– Tämä on tasa-arvo ja turvallisuuskysymys. Puolustusvoimissa pitkän aikavälin tavoite on saada sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ikäluokan parhaat, valitsijayhdistyksen voimin kampanjoiva Mika Aaltola toteaa.
Ahvenanmaan mahdollinen demilitarisointi olisi suurimmalle osalle ehdokkaista epämieluisaa. Liike Nyt -puolueen ehdokas Harry Harkimo ja Jussi Halla-aho olisivat valmiit Ahvenanmaan aseistamaan Venäjän uhan takia.
– Jos Ahvenanmaan demilitarisaatio vaikeuttaa saarten puolustamista, se ei palvele alkuperäistä tarkoitustaan eli rauhan ylläpitoa vaan voi luoda houkutuksia vihamieliselle toimijalle, Halla-aho pohtii.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Näin presidenttiehdokkaat suhtautuvat Ahvenanmaan demilitarisointiin.
Muut ehdokkaat ovat pääosin kielteisellä kannalla, mutta Stubb ja Pekka Haavisto (valitsijayhdistys) vastaavat ”en osaa sanoa”.
– Tärkeintä on tässä hetkessä taata Ahvenanmaan turvallisuus kaikissa tilanteissa. Olennaista on keskustella liittolaisten kanssa, miten puolustus toteutetaan. Ahvenanmaan puolustuksen tulee olla osa Naton puolustussuunnittelua. Demilitarisaation historia luo omat haasteensa Ahvenanmaan puolustussuunnittelulle. On välttämätöntä, että mitään ratkaisuja ei tehdä ahvenanmaalaisten ylitse, Haavisto perustelee.
– Ahvenanmaan demilitarisointia koskevat sopimukset muodostavat pitkäaikaisen ja useita valtioita koskettavan sekä valtiokäytännössä vahvistetun sopimusjärjestelmän, johon olemme sitoutuneet. Suomi on joka tapauksessa velvoitettu tarvittaessa puolustamaan Ahvenanmaata, ja Nato-maana tämä velvoite koskisi myös puolustusliittoa, Essayah sanoo.
–Sen sijaan Venäjän oikeus valvoa demilitarisointia ja pitää tarkoitusta varten konsulivirastoa Maarianhaminassa saattaisi olla mahdollista keskeyttää ns. vastatoimena, jos Suomeen kohdistuisi oikeudenloukkaus, Essayah jatkaa.
Tee MTV:n vaalikone tästä! Lue kaikki uutiset presidentinvaaleista täältä.
Juttua päivitetty 3.12. kello 15.47. Jutta Urpilainen oli vastannut naisten asevelvollisuutta koskevaan kysymykseen erehdyksessä vaihtoehdon "jokseenkin samaa mieltä", mutta päivitti sittemmin vastauksensa vaihtoehtoon "en osaa sanoa".
