Vaalikasvot teilaavat asiantuntijan uudistusehdotuksen

Grönlund perustelee esitystään äänestäjien aktivoimisella. Hänen mukaansa äänestäjät olisivat paljon motivoituneempia, jos kunnallisen päätöksenteon vastuuasetelma olisi selkeämpi.

Vaalikasvoista Paavo Arhinmäki (vas.), Christina Gestrin (RKP), Maria Guzenina-Richardson (SDP) ja Tuomo Puumala (kesk.) teilaavat Grönlundin ehdotuksen. Harri Jaskari (kok.) sen sijaan pitää ajatusta varsin hyvänä.

Arhinmäki epäilee, että hallitus-oppositioasetelman laajentamisella kuntatasolle olisi päinvastoin huono vaikutus. Hänen mukaansa uudistus saattaisi jumittaa keskustelua.

- Jos hallituspuolueet tekevät hallitusohjelman kunnissa, johtaa se helposti siihen, että isojen tärkeidenkään asioiden ympärillä ei käydä todellista kamppailua. Ei voi syntyä erilaisia koaliitioita asioiden puolesta vaan keskustelu lukkiutuu hallitus-oppositioasetelmaan, Arhinmäki arvioi.

Gestrin liputtaa kotikuntansa Espoon vallitsevan käytännön puolesta. Siinä kaikki ryhmät pienimmästä suurimpaan osallistuvat päälinjausten laatimiseen.

- Lähidemokratian ja yksittäisten kuntalaisten kannalta luulen, että nykyinen neuvotteleva ja sopua etsivä järjestelmä on parempi kuin oppositio-hallitusasetelma, Gestrin kirjoittaa.

Hallitus-oppositioasetelmassa Gestriniä pelottaa myös joitain ryhmiä uhkaava oppositiokierre.

Guzenina-Richardson myöntää, että poliittinen vastuunkanto selkiytyisi Grönlundin esittämässä mallissa. Hän korostaa kuitenkin puoluerajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä. Lisäksi Guzenina-Richardson korostaa lautakuntatasolla tapahtuvan työn merkitystä.

- Kuntapolitiikassa yksittäisen valtuutetun uutteruus ja tietotaito voi olla päätöksenteon kannalta hyvinkin ratkaiseva. Tällöin puoluetaustalla ei ole erityisemmin merkitystä vaan esitykset muotoutuvat jo lautakuntatasolla, Guzenina-Richardson toteaa.

Puumala on samoilla linjoilla Arhinmäen, Gestrinin ja Guzenina-Richardsonin kanssa. Hän näkee demarikollegansa kanssa Grönlundin ehdotuksessa paljon hyvää poliittisen vastuun näkökulmasta. Puumala kuitenkin pelkää puoluepoliittisuuden turhaa korostumista.

- Kuntapolitiikka on lähipalveluiden, tavallisten ja lähellä kotia sijaitsevien asioiden hoitamista, eikä läheskään aina puoluepoliittista. Kaikkien puolueiden sitouttaminen päätöksentekoon konsensushengessä on tuonut monessa kunnassa erinomaisia tuloksia, Puumala suitsuttaa.

Jaskari on Grönlundin ehdotusta kannattaessaan kovin yksin vaalikasvojen joukossa. Perusteluissaan Jaskari viittaa kotikaupunkinsa Tampereen kunnallispolitiikasta saamiinsa kokemuksiin.

- Nyt usein kaupungin/kunnanvaltuutetut ovat kuin varpusparvi ja politiikan linjakkuus kärsii siitä. Mikäli jokainen puolue joutuisi paikallistasolla laatimaan omat päätavoitteensa ja keinot niiden toteuttamiseen, kiinnostus politiikkaan varmasti lisääntyisi, Jaskari arvioi.

Jaskari pitää epäkohtana erityisesti pormestarimallia. Siinä yhtä puoluetta edustava pormestari linjaa päätöksiä ja toista puoluetta edustava apulaispormestari toteuttaa niitä. Jaskari epäileekin ideologisten raja-aitojen hidastavan asioiden etenemistä.