Uutta tietoa Uudenmaan koronatilanteesta: Näistä maista tartuntoja on tullut – "Vieraskielisten nimien osuus on suuri"

Viimeistään Pohjois-Makedonian Skopjesta Turkuun saapuneet, koronalingoiksikin kutsutut matkustajakoneet ovat saaneet päättäjät arvioimaan rajapäätöksiä uudelleen. Hallitus onkin kokoontunut tänään kello 17 neuvottelemaan rajaliikennettä koskevista päätöksistä.

Skopjen lentojen tunnusomainen tekijä on ollut suurista koronavirustartuntamääristä johtuva massatestaus. 

Mistä muualta tartunnat sitten ovat saapuneet Suomeen?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoo MTV Uutisille, että tiettyä maata on hankala osoittaa, mutta joitakin viitteitä on.

– Elokuun aikana Uudenmaan alueelle ulkomailta saapuneilla matkustajilla on todettu vain yksittäisiä tartuntoja, joten yhtä maata on hankala osoittaa. Näitä maita ovat olleet esimerkiksi Ruotsi, Norja, Afrikan maat, Espanja, Kosovo ja Itävalta. Maat ovat sattumaa, mutta kuvastavat sitä, että tartunnan voi saada mistä tahansa heikomman tautitilanteen maasta, Järvinen selittää.

Järvinen kuitenkin huomauttaa testaukseen liittyvistä aukoista.

– Skopjen ja Bulgarian lennoilla on suoritettu massatestauksia. Muualta tulleita ei ole seulottu samalla tavalla. Tällä tavalla löydetään niin sanottuja vanhoja tartuntoja, mutta ei niitä tartuntoja, jotka ovat vasta kytemässä.

Lue myös: Skopjen-lennoilta todetut tartunnat kirjautuvat THL:n rekistereihin useamman päivän viiveellä –  suurten lähetemäärien käsittely hidastuttaa prosessia

"Vieraskielisten nimien osuus tartuntamäärissä on kookas"

Tarpeeksi ei seulottu myöskään huhtikuussa kaikkia kielivähemmistöjä. Tuolloin uutisoitiin, että koronavirus iskee monissa maissa kovaa nimenomaan eri kielivähemmistöihin. 

Järvinen uskoo, että sama ongelma saattaa vieläkin olla olemassa, ja sille on syy.

– Keväällä kielivähemmistöt olivat yliedustettuina tartunnan saajien määrissä. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että vieraskielinen ei ymmärrä Suomen terveysviestintää puutteellisen kielitaidon vuoksi. Siten hän ei välttämättä tiedä, miten voisi toimia tartunnan ehkäisemiseksi, Järvinen pohtii.

Onko jokin tietty väestöryhmä tällä hetkellä yliedustettuna elokuun tartuntapiikeissä?

– Väestöryhmää en osaa sanoa, mutta kyllä vieraskielisten nimien osuus tartuntamäärissä on kookas.

Järvinen sanoo, että vieraskielisellä, kuten suomenkieliselläkin, saattaa olla ulkomailla sukua, jonka luona on vieraillut. Kun matkalla ollessaan on enemmän kontaktissa paikallisiin, on riski tartunnan saamiseenkin suurempi.

Lue myös: Ministeriö rajoittaa lääkkeiden myyntiä: Parasetamolia tai deksametasonia sisältävien lääkkeiden myyntiä rajoitetaan

Koronavirustilanne on heikentymässä myös turvallisiksi luokitelluissa maissa

Infektioylilääkäri muistuttaa, että matkalla olleen tulisi aina välttää kontakteja, vaikka olisi oireeton.

– Isomman riskin maista tultaessa karanteeni on välttämätön. On kuitenkin hyvä muistaa, että koronavirustilanne on monin paikoin heikentymässä myös niissä maissa, joissa tilanne on ollut hyvä.

Myöskään maiden ilmoittamat tartuntaluvut eivät aina ole suoraan verrannollisia Suomen lukuihin.

– Suomessa testataan hyvin paljon väestöä suhteessa muihin maihin. On maita, joissa esimerkiksi taloudellisen tilanteen takia väestöä testataan suhteellisen vähän. Siksi emme voi tietää ulkomaiden todellisesta tartuntatilanteesta kovin tarkasti.

Massatestaus on Järvisen mukaan tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on se, että matkalta Suomeen saapunut käy koronavirustestissä, vaikka olisi oireeton.

– Positiivinen testitulos kertoo riskistä, mutta ei siitä, kuinka moni ulkomailta Suomeen saapuneen lennon matkustajista on tartuttava. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että Suomeen saapuessa käy testissä ja jää kahden viikon karanteeniin. Vaikka testaus olisi tukossa, sinne on silti yritettävä päästä.

Lue myös: Vasta-ainetesti kertoi, että helsinkiläisnainen oli sairastanut koronan – silti niitä ei suositella tavalliselle tallaajalle: "Immuniteetin kestoa ei pystytä vielä tarkemmin sanomaan"

Näistä syistä tartunnat ovat lisääntyneet

Suomessa elokuussa lisääntyneet tartuntamäärät voivat johtua monesta syystä. Lisäksi syysflunssakausi on alkanut tavallista aiemmin.

– On vaikeaa sanoa, mikä matkustamisesta riippumattomat kotimaan koronavirustartunnat pitää niin esiintyvänä. Tapausmäärien nousu liittyy ainakin lisääntyvään testaukseen ja joukkotestaukseen. Ihmiset eivät enää myöskään käyttäydy yhtä varovaisesti kuin aiemmin.

Järvisen mukaan hyvää on se, että vaikka ihmisiä testataan enemmän, positiivisten tartuntojen prosentti on silti säilynyt samana, eli alle puolen prosentin.

– Tilannetta hankaloittaa se, että syysflunssakausi on alkanut tavallista aiemmin. Ihmiset ovat palanneet lomilta ja moni päiväkoti on auennut. Lasten tiedetään levittävän tavallista flunssaa aikuisiin, mikä on varmasti osaltaan lisännyt testattavien määrää, Järvinen sanoo.