Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS kertoi koronavirustilanteessa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
HUSin ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että joulun jälkeen 90 prosenttia HUSin alueella todetuista koronavirustartunnoista oli jo omikronia.
– Tämän jälkeen on vielä hieman kirinyt eli ollaan tultu lähellä 100 prosenttia, Järvinen kertoo.
Viime viikkojen aikana tartuntojen määrä on HUSin alueella noussut jyrkästi. Trendi kuitenkin taittui ainakin todetuissa tartunnoissa viikolla kaksi, jolloin havaittiin vähemmän tartuntoja kuin vuoden ensimmäisellä viikolla.
– Testauskapasiteetti on ylittynyt. Ero todellisten tartuntojen ja testeissä todennettujen tartuntojen välillä on vielä suurempi kuin aiemmin, Järvinen toteaa.
HUSin koronaviruksen testauskriteerit ovatkin tiukentuneet. Käytännössä tämä on tarkoittanut ennen kaikkea sitä, että perusterveitä lieväoireisia ei enää testata.
– Testauksen viive on meillä hieman lyhentynyt, Järvinen kertoo.
Pitäisikö koronavirus poistaa yleisvaarallisista tartuntataudeista? Tätä on viime aikoina kyselty julkisuudessa yhä enemmän.
– Itse näkisin tärkeimpänä, että meillä olisi toimivat ja järkevät tähän hetkeen soveltuvat toimintamallit, joilla taudin etenemistä ja vaikutuksia voidaan rajata, Järvinen sanoo.
HUSin mukaan tarvetta valmiuslaille ja poikkeusolojen julistamiselle "ei juuri nyt ole", vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi katsoo.
Jälkitaudit lisääntyneet
Ylilääkäri Järvisen mukaan sairaalahoitoon päätyneiden koronapotilaiden jälkitaudit ovat lisääntyneet.
– Kun tautia nyt tuntuu olevan paljon enemmän, niin nähdään jälkitauteja jonkin verran enemmän. Esimerkiksi vaikeita yleisinfektioita bakteerin aiheuttamana. Tuskin taudin kuva on muuttunut, mutta kun tartuntoja on niin paljon, niin jälkitauteja on alkanut näkyä myös teho-osastolla, Järvinen arvioi.
– Aikaisemmin koronaviruspotilailla on ollut yllättävän vähän jälkitauteja, Järvinen jatkaa.
Omikron moninkertaistanut tartunnat
HUSin vt. toimitusjohtajan Mäkijärven mukaan omikron eroaa koronaviruksen alfa- ja deltamuunnoksista siten, että se on erittäin tartuttava. Myös sen aiheuttama tauti on aiempia muunnoksia lievempi.
– On muistettava, että testauskapasiteetti myös ylittyi. Kaikki tartunnat eivät enää voineet jäädä kiinni, Mäkijärvi sanoo.
– Vaikka tartuntoja on ollut paljon enemmän, ehkä 5–10 kertaa enemmän, niin siitä huolimatta potilasmäärät eivät ole nousseet samassa suhteessa, Mäkijärvi jatkaa.
Tartuntojen määrä on kuitenkin tällä hetkellä sellaisella tasolla HUSin alueella, että vuodeosastolla hoidettavien koronapotilaiden määrä on lisääntynyt. Tehohoidossa potilaita on vähän suhteutettuna vuodeosaston potilasmäärään.
– Varmaa on, että kun tautia ei voida rokotuksilla täysin poistaa, niin tulemme koko kevättalven joutumaan varautumaan siihen, että koronapotilaita on sairaaloissa jonkinlainen määrä, Järvinen toteaa.
Miehiä naisia enemmän sairaaloissa – syytä ei tiedetä
Mäkijärven mukaan sekä vuode- että tehohoidossa on ollut kaiken ikäisiä potilaita. Herkimmin sairaalahoitoon kuitenkin joutuvat iäkkäät ja sellaiset, joilla on muita sairauksia.
HUSin alueella sairaalahoitoon joutuneista yli puolet on ollut miehiä. Tehohoidossa ero vielä korostuu, sillä siellä hoidettavista potilaista 63 prosenttia on ollut miehiä.
– Miehillä on ollut jonkin verran enemmän liitännäissairauksia, mutta itse asiassa tänäkään päivänä ei vielä tiedetä, mistä tämä näinkin selkeä ero (miesten ja naisten välillä) oikeasti johtuu, Mäkijärvi sanoo.
Mäkijärvi kertoo, että sairaalahoidon päätyttyä 53,6 prosenttia potilaista kotiutetaan. 42,1 prosenttia ohjataan jatkohoitoon. Sairaalassa hoidetuista koronapotilaista 4,3 prosenttia on kuollut.
– (Kuolleisuus) on yksi matalimpia maailmassa, Mäkijärvi lisää.