Pietarista palanneiden kisaturistien jäljitys yhä kesken – tarvittaessa testiin voidaan pakottaa

2:05
Pietarista Suomeen palanneilla jalkapalloturisteilla on todettu noin 120 koronatartuntaa

Suomeen itärajan yli ilman koronatestausta saapuneiden EM-jalkapalloturistien jäljittäminen on yhä kesken, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen.

Kaikkiaan Pietarista Suomeen saapui tiistaina noin 800 matkailijaa, joita ei testattu rajalla syntyneiden ruuhkien vuoksi. Testaamattomien matkailijoiden yhteystiedot otettiin ylös ja ne välitettiin matkailijoiden kotikuntiin. 

– Tartunnanjäjilttäjät kunnissa yrittävät nyt tavoitella näitä ihmisiä. Suurin osa heistä on Etelä-Suomesta, mutta testaamattomia on myös muualta Suomesta, kuten Oulusta, Jyväskylästä ja Kuopiosta, Salminen kertoo.

Tietoa siitä, kuinka moni testeihin on jo hakeutunut, ei Salmisen mukaan ole. Tarvittaessa tartuntatautilääkäri voi määrätä pakollisen koronatestin.

– Jos henkilön epäillään altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille, voi tartuntatautilääkäri nykylainsäädännönkin mukaan määrätä terveystarkastuksen, jonka osana voidaan ottaa koronatesti.

Salmisen mukaan on hyvin harvinaista, että testiin joudutaan pakottamaan.

– Koko koronaepidemian aikana tällaisia tapauksia on ollut ehkä yksi tai kaksi. Kyllä ihmiset yleensä ymmärtävät, että altistumisen jälkeen testissä on viisasta käydä sekä oman itsensä, että läheisten vuoksi. 

Rokotekattavuus ei vielä riittävä

THL suositteli lauantaina, että kaikki Pietarista Suomeen saapuneet matkailijat hakeutuisivat koronatestiin. Erityisesti minibusseilla tai linja-autoilla Suomeen saapuneet ovat THL:n mukaan voineet altistua koronavirukselle.

– Käytännössä kaikki Pietarista Suomeen busseissa matkustaneet ovat olleet aika isossa tartuntariskissä. 

Salmisen mukaan suurin osa Suomessa viime päivinä todetuista tartunnoista on peräisin Pietarista.

Epidemiatilanne on Suomessa rauhallinen, mutta nykyinen rokotekattavuus ei vielä suojaa epidemian ryöpsähtämiseltä uudelleen, arvioi Salminen.

– Emme ikävä kyllä ole niin pitkällä olla rokotuksissa. Se vaatisi, että ainakin keski-ikäisistä valtaosa olisi saanut kaksi rokoteannosta. Varmasti sairastumisen ja kuolemantapausten riski on kuitenkin pienempi, koska valtaosa yli 75-vuotiaista on rokotettu. 

MIka Salmisen mukaan rokotusten edetessä voidaan siirtyä seuraamaan päivittäisten koronatartuntalukujen sijaan esimerkiksi iäkkäiden tartuntoja tai sairaalahoidon kuormitusta.

– Tätä aktiivisesti pohditaan, että mitä indikaattoreita (mittareita) aletaan syksyllä seurata. Varmasti joudumme tapausmääriäkin seuraamaan, mutta ehkä korkeampien ikäluokkien osalta.

– Jos esimerkiksi iäkkäämpien joukossa ei enää tartuntoja juurikaan todeta, ja vaikka niitä yhä on vaikkapa nuorempien joukossa, niin vakavan koronataudin ja sitä myötä sairaalahoidon ja kuolemien vaara ei ole enää yhtä suuri. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja