Tiedot uudesta koronaviruksesta ja sen leviämisestä elävät jatkuvasti. Asiantuntijoiden arviot muuttuvat epidemian edetessä ja viranomaisten suositukset vanhenevat hetkessä.
Samaan aikaan somessa leviää harhaanjohtavaa ja valheellista tietoa koronaviruksesta. Tämä tekee tilannekuvan hahmottamisesta ja omien toimien puntaroinnista vaikeaa. Kokosimme yhteen kysymyksiä siitä, mitä koronaviruksesta tiedetään nyt ja mitkä asiat ovat vielä auki.
Miten uusi koronavirus leviää? Mikä on sen aiheuttaman taudin eli covid-19:n tarttuvuus?
Virus tarttuu ihmisestä toiseen ensisijaisesti pisaratartuntana eli esimerkiksi aivastaessa tai yskiessä. Virus ei säily ilmassa eikä siten leviä ilman kautta kuten esimerkiksi tuhkarokko. Virus voi tarttua myös pinnoilta, mutta se ei todennäköisesti elä pinnoilla pitkään.
Virusten kykyä tartuttaa ihmisiä mitataan niin sanotulla R0-luvulla. Koronaviruksen aiheuttaman taudin R0-luvuksi on arvioitu vähän yli 2. Se tarkoittaa, että yksi sairastunut tartuttaa runsaat kaksi muuta. Esimerkiksi tavallisessa kausi-influenssassa vastaava luku on noin 1,5. Koronaviruksen todellinen tartuttavuusluku selviää vasta kun taudin leviämisestä saadaan enemmän tietoa.
Torjuntatoimissa R0-luku pyritään laskemaan alle yhden, jolloin epidemia alkaa hiipua.
Voiko oireeton levittää tautia?
Epäselvyyttä on edelleen siitä, mikä on oireettomien ihmisten rooli taudin leviämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan oireettomat henkilöt saattavat levittää virusta eteenpäin. Eri arvioiden mukaan tauti voi tarttua viruksen kantajasta toiseen noin päivän ennen oireiden alkamista.
– Siinä ehkä sovelletaan tietoa, mitä tiedetään muista infektioista kuten influenssasta. Influenssasta tiedämme, että se saattaa tarttua ehkä päivän, jopa kaksi ennen kuin selkeät oireet alkavat. Koronaviruksen kohdalla emme tiedä tästä, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.
Auki on myös se, kuinka suuri osa viruksen saaneista on kokonaan oireettomia.
– Viimeisimmissä tutkimuksissa on arvioitu, että ehkä reilut kymmenen prosenttia voisi olla oireettomia tartuntoja, Nuorti sanoo.
Suuri osa erilaisista hengitystie- ja virusinfektioista, mukaan lukien influenssa, saattaa olla oireettomia, professori huomauttaa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan valtaosan uuden koronaviruksen tartunnoista aiheuttavat henkilöt, joilla on oireita.
Mikä on koronaviruksen itämisaika?
Se on pidempi kuin kausi-influenssalla, noin 2–12 päivää. Keskimäärin oireet alkavat noin viiden vuorokauden kuluessa tartunnasta. Leviämisen tehokkuutta tai tartuttavuusaikaa ei kuitenkaan tunneta vielä tarkasti. Joidenkin tutkimustulosten mukaan tartuttavuus näyttäisi olevan voimakkainta taudin alkuvaiheessa. Sairastuneiden oireita ovat olleet muun muassa, kuume, yskä ja hengenahdistus. Suurimmalla osalla oireet ovat lieviä.
Miten tehokkaasti lapset levittävät tautia?
Lapsilla ja nuorilla tautia on havaittu vähän ja oireet ovat olleet lieviä. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, kuinka tehokkaasti lapset ja nuoret levittävät tautia ja mikä heidän merkityksensä on epidemian leviämisessä. THL kertoi vielä sunnuntaina nettisivuillaan, että nykytiedon perusteella ei voida tarpeeksi luotettavasti arvioida, hidastaako tai ehkäiseekö koulujen tai muiden oppilaitosten sulkeminen tehokkaasti tartuntojen leviämistä. Tänään sivuja on päivitetty ja koulujen sulkemista koskeva osuus on poistettu. Hallitus perusteli eilen koulujen sulkemispäätöstä sillä, että samaan aikaan päätettiin myös muista lähikontakteja merkittävästi rajoittavista toimista.
Professori Pekka Nuorti pitää päätöstä järkevänä.
– Kun kaikki toimenpiteet tähtäävät samaan asiaan eli sosiaalisten kontaktien vähentämiseen ja minimoimiseen, koulujen sulkeminen on osa kokonaisuutta. Sillä tavalla se on hyvin perusteltu toimenpide.
Miten vaarallinen covid-19 on? Miksi arviot kuolleisuudesta heittelevät niin paljon?
Taudin tapauskuolleisuutta mitataan jakamalla kuolleiden määrä varmennettujen tapausten määrällä. Luku ei kerro kaikkea, koska se ei sisällä tapauksia, joita ei testata.
Kuolleisuus riippuu myös siitä, miten laajalle tauti leviää. Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä on vaikeaa, koska tartuntojen seuranta ja testauskäytännöt vaihtelevat. Myös Suomessa testauskriteerit ovat muuttuneet taudin levitessä. Arvioitu kuolleisuus on vaihdellut maittain alle yhdestä jopa kuuteen prosenttiin.
WHO:n pääjohtaja arvioi maaliskuun alussa, että covid-19 on tappanut globaalisti noin 3,4 prosenttia diagnosoiduista sairastuneista. Normaalissa kausi-influenssassa vastaava kuolleisuusprosentti on reilusti alle yhden. Covid-19:n kuolleisuusprosentin on arvioitu laskevan, kun taudista ja sen levinneisyydestä saadaan enemmän tietoa.
Maissa, joissa tehdään eniten testejä, on myös alhaisin kuolleisuusprosentti. Etelä-Koreassa, jossa ihmisiä on testattu poikkeuksellisen laajasti, kuolleisuus on painunut alle prosentin.
Kokonaiskuva viruksesta ja sen tappavuudesta rakentuu vasta, kun vasta-ainetestit saadaan tehtyä useassa maassa väestötasolla.
Kenelle tauti on vaarallisin?
Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on havaittu eniten yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus, esim. diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotiailla.
Hallituksen ilmoittamien rajoitusten taustalla on huoli Suomen terveydenhuollon kantokyvystä. Pyrkimyksenä on suojata riskiryhmiä, jotta tehohoidon paikkoja riittäisi kaikille. Esimerkiksi Kiinan Wuhanissa ja Italiassa kuolleisuuslukuja on nostanut se, että tehohoitoa ei ole pystytty tarjoamaan riittävästi. Italiassa on myös varsin ikääntynyt väestö, mikä on pahentanut tilannetta.
Viime päivinä on uutisoitu, että nuorten aikuisten osuus koronaviruksen vuoksi tehohoitoon joutuneista potilaista näyttää olevan kasvussa joissakin Euroopan maissa kuten Hollannissa ja Italiassa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelo arvelee, että nuoret ovat saattaneet altistua taudille suhteessa enemmän kuin muut ikäryhmät.
– Jos kerrotaan viestiä, että nuorilla ihmisillä ei ole hätää, he menevät ja jatkavat elämäänsä normaalisti ja altistuvat suhteessa enemmän.
Aivelo tähdentää, että kyse on spekulaatiosta, koska hän ei tunne tarkemmin ilmiötä tai sen syitä.
Voiko tautiin sairastua uudelleen?
Immuniteetista ja sen kestosta ei ole kovin paljon tietoa. Muiden tautien perusteella on kuitenkin epätodennäköistä, että taudin saisi ainakaan heti uudestaan. Koronavirus synnyttää muiden virusten tavoin elimistössä immuunivasteen, joka suojaa uusilta tartunnoilta. Toistaiseksi on epäselvää, kauanko immuunivaste kestää.
Onko Italiassa ja muualla Euroopassa leviävä koronavirus sama kuin Kiinassa ja vaikkapa Iranissa?
Virukset muuntuvat jatkuvasti ja uuden koronaviruksen oletetaan toimivan samoin. Toistaiseksi virus on ollut eri maissa aika samanlainen, eikä ainakaan vielä ole näkynyt merkkejä sen toiminnallisesta muutoksesta, Tuomas Aivelo sanoo. Myös professori Pekka Nuorti sanoo, että hänen tietojensa mukaan virus ei ole toistaiseksi muuntunut kovin paljon.
Mikä on tällä hetkellä taudin levinneisyys Suomessa?
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta arvioi eilen, että sairastuneiden todellinen määrä voi olla Suomessa 20-30 kertaa todettuja tartuntatapauksia suurempi. Näin ollen Suomessa voisi olla noin 6 000–9 000 tartuntaa. Tervahaudan mukaan tartuntamääriä on arvioitu tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatiot perustuvat muista maista saatuihin tietoihin.
Koska tartuntojen seuranta vaihtelee suuresti maittain, todellisen tartuntatilanteen arviointi on vaikeaa.
Hallitus päätti eilen, että koronatestejä laajennetaan THL:n tuella. Aiemmin kerrottiin, että testauskriteerejä kiristetään ja näytteitä otetaan ensisijaisesti vakavasti sairastuneilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta.