Uusi kirja korostaa lukemisen taitoa

Kirja on samalla työkalu lapsen tutustuttamiseksi kirjastoon. Edellinen kirjasto-opas on julkaistu parikymmentä vuotta sitten, joten uudelle teokselle katsottiin olevan jo kova tarve. -Elämme kirjallisessa kulttuurissa, jossa hyvä lukutaito on aivan välttämätön. Tarvitaan erilaisten viestimien lukutaitoa sekä faktatiedon ja kaunokirjallisuuden lukutaitoa, Kalajoen kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali luettelee.

Hänen mielestään kirjatarjonta pitäisi olla lapsellekin monipuolinen. Lapsen luettavaksi ei pitäisi sysätä pelkästään vanhoja nuorten toivekirjaston hengentuotteita, vaan hänelle kannattaa suositella uutta kirjallisuutta. -Suomalaiset nykykirjailijat tuottavat aivan ihania lastenkirjoja, Ainali mainostaa.

Vaikeakin asia helpottuu

Lukemisen into lähtee perheestä. Jo aivan pienelle vauvalle kannattaa lukea ja selostaa kuvakirjan tapahtumia. Jo alle kaksivuotias jaksaa keskittyä yllättävänkin hyvin pitkien tarinoiden kuunteluun ja seuraamiseen, jos hänelle luetaan riittävästi. -Lasta pitäisi opettaa saamaan irti tekstistä jotain, ymmärtämään tekstiä. Jokaisella vanhemmalla on tähän konstit kuin luontojaan. Lapsi saadaan keskittymään toistoilla, kyselyllä ja selkeällä vuorovaikutuksella, Ainali toteaa.

Lukemisessa syntyy vuorovaikutustilanne, jota eivät satukasetit korvaa, Ainali huomauttaa. Hänen mukaansa lapsen ja vanhemman yhteinen satutuokio saattaa olla kiireisessä päivässä ainoa hetki, jolloin lapseen saa kunnolla yhteyden. Kirjojen tarinat ja sadut ovat lapselle oiva keino vaikeidenkin asioiden työstämiseen. Jos vaikka pienen lapsen äiti ja isä eroavat tai hänen mummonsa kuolee, saduista löytyvät sanat tapahtuneen käsittelyyn ja ymmärtämiseen.

-Leppoisassa lukuhetkessä virittyy sellainen tilanne, jossa vaikeastakin asiasta on helppo jutella. Kirjan tekijät ovat erityisen huolissaan pojista, joista turhan monet ovat nykyään kiinnostuneempia pelaamaan tietokonepelejä kuin tarttumaan kirjaan. Tämä näkyy usein keskittymisvaikeutena niin kotona kuin koulussa.

Kirjassa on laaja tehtävä- ja leikkiosio. Lisäksi siinä on asiantuntija-artikkeleita, joissa muun muassa ylivieskalaiset psykologit Irma Huttunen ja Tarja Niemelä valottavat pikkukoululaisten kouluvalmiuksia sekä puheen ja arjen muutosten vaikutuksia lapsen mielenterveyteen ja kehitykseen. Filosofian tohtori Anneli Ylihervan aiheena on lapsen kielenkehitys sekä sen tukeminen.

Kirja kantaa - tarina tukee -kirjan taustalla on Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen samanniminen yhteishanke, jonka tarkoituksena on ollut auttaa lasta löytämään lukemisen ilo yhteistyössä koulujen ja kotien kanssa. Hanke sai vuonna 2000 Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin Onnimanni-palkinnon.

(MTV3-STT)