US: Koronaepidemia kaksinkertaisti nuorisotyöttömyyden –"Luvut ovat hälyttäviä"

15:27
Tässä jutussa otetaan selvää siitä, vaikuttaako nuorten työhaaveisiin enemmän raha vai intohimo? MTV kysyi nuorilta – studiossa tuoreen uraoppaan kirjailija.

Koronakevät on rapauttanut nuorten asemaa dramaattisesti. Aiemmin ilman koulutus- tai työpaikkaa olevien määrä ehti laskea neljä vuotta peräkkäin. Nyt nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut. Asiasta kertoo Uutissuomalainen.

Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kaksinkertaistunut koronakeväänä. Se on enemmän kuin työttömyys keskimäärin. 

Toukokuussa työttömiä nuoria oli työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan 56 400, huhtikuussa sata vähemmän. Keväällä 2019 heitä oli noin 28 500.

– Korona-aikaiset luvut ovat olleet todella hälyttäviä, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön ITLA:n kehitysjohtaja Tiina Ristikari toteaa Uutissuomalaisen haastattelussa.

”Nuoret jäävät ensimmäisinä kelkasta”

Uudellamaalla nuorisotyöttömyys lähes kolminkertaistui huhtikuussa viime vuoden huhtikuuhun verrattuna.

– Silloin kun talous sakkaa, nuoret jäävät ensimmäisinä kelkasta ja kärsivät eniten. Sillä, ettei alkupää työurasta oikein käynnisty, voi olla nuorille pitkäaikaisia vaikutuksia. Tämä vaikeuttaa ikäpolven tai vuosiluokan työllistymistä myöhemminkin, puhutaan arpeutumisefektistä.

Nykymeno on entistä hurjempaa

Edellinen, 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi heijastui suomalaisnuorten työttömyyslukuihin voimakkaimmin vasta vuoden 2009 puolella. Nykymeno on vielä hurjempaa.

– Silloin nuorten työttömien määrä kasvoi noin 17 000:lla edellisvuoteen verrattuna, nyt noin 28 000:lla, erityisasiantuntija Liisa Larja TEM:stä vertaa Uutissuomalaisessa.

Kaiken kaikkiaan nuorten työllisyys väheni tämän vuoden toukokuussa 60 000:lla viime toukokuuhun verrattuna. Luku saadaan, kun 28 000 työttömän päälle lisätään ne, jotka ovat siirtyneet työmarkkinoiden ulkopuolelle.

– Aika iso osa niistä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa tai eivät ole saaneet kaavailemaansa kesätyöpaikkaa, on opiskelijoita. He ovat keskittyneet opintoihinsa, elävät opintotuella ja nostavat opintolainaa, Larja kertoo.

Korona jarruttaa hyvää kehitystä

Koronaepidemia on jarruttanut pahoin hyvää kehitystä: esimerkiksi NEET-nuorten eli työelämän, koulutuksen, varusmiespalveluksen ja työvoimakoulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä ehti laskea neljä vuotta peräkkäin. 

Heidän osuutensa oli viime vuonna 9,3 prosenttia kaikista 15–29-vuotiaista, mikä on vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2008 jälkeen.

NEET-nuori ei ole yhtä kuin syrjäytynyt nuori. Ryhmään voi kuulua myös nuoria vanhempia, jotka hoitavat lapsiaan kotona, ja vaikkapa pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria.

Edellisvuosien hyvää kehitystä selittää Ristikarin mukaan kaksi isoa tekijää.

– Nuorisotyöttömyys heijastelee paljon yleistä taloudellista tilannetta. Se on suurin selittävä tekijä. Työllisyys kehittyi (vielä viime vuonna) hitaasti parempaan suuntaan.

Toinen onnistuminen on se, että niiden nuorten määrä, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen koulutusta, on saatu laskuun.

– Tähän on kohdistettu paljon toimenpiteitä vuosien varrella.

Lapsistrategian koronatyöryhmä laati valtioneuvostolle kesäkuun lopulla raportin, jossa todetaan, että koronakriisin jälkihoidossa tulisi kaikin tavoin pyrkiä ehkäisemään nuorten ikäluokkien työttömyyttä ja sen pitkittymistä.

Pitkittyminen on paljolti kiinni siitä, tuleeko koronakriisin toinen aalto Suomeen ja jos, niin kuinka rajuna.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja