Urpo ja Maija Lahtisen säätiö konkurssiin

Säätiön varallisuus ylittää selvästi velkasumman, mutta riittävästi käteistä rahaa velan maksuun ei ole löytynyt.

Urpo ja Maija Lahtisen säätiö joutuu konkurssiin. Säätiö on hallinnoinut edesmenneen lehtikustantajan taloa, Ylöjärvellä sijaitsevaa Villa Urpoa, ja sinne sijoitettua laajaa taidekokoelmaa.

Tampereen käräjäoikeus hyväksyi tänään Urpo Lahtisen kuolinpesän konkurssihakemuksen, jonka perusteena on säätiön noin 1,5 miljoonan euron velka kuolinpesälle. Turun hovioikeus päätti vuonna 2005, että osa Urpo Lahtisen säätiölleen tekemistä lahjoituksista oli pätemättömiä ja rahat kuuluvat kuolinpesälle.

Säätiön varallisuus ylittää selvästi velkasumman, mutta riittävästi käteistä rahaa velan maksuun ei ole löytynyt.

Säätiön edustajat ilmoittivat tuoreeltaan tyytymättömyytensä päätökseen. Käräjäoikeuden konkurssipäätöstä ryhdytään kuitenkin toteuttamaan välittömästi valituksista riippumatta.

Keräilijänsä näköinen taidekokoelma

Urpo Lahtisen taidekokoelmaa voi luonnehtia keräilijänsä näköiseksi. Värikäs ja särmikäs lehdenkustantaja hankki Hymy-lehden tuomilla tuloilla mieleisiään teoksia, joista osalla on suurikin taiteellinen ja myös rahallinen arvo - osalla taas vähäisempi.

Kokoelmaan kuuluu muun muassa Pablo Picasson Venus ja Amor vuodelta 1949 sekä Kimmo Pyykön,Osmo Juvosen ja Teemu Saukkosen töitä. Kaikkiaan teoksia on viitisensataa. Niiden rahallisen arvon arvioidaan olevan parin miljoonan euron paikkeilla.

Kokoelma on sijoitettu Lahtisen komeaan kivitaloon, Ylöjärvellä sijaitsevaan Villa Urpoon. Se avattiin kotimuseoksi vuonna 1995.

Osa kokoelmaa eli runsaat sata maalausta ja veistosta oli esillä Tampereen taidemuseossa vuonna 1992. Tuolloin Urpo ja Maija Lahtisen säätiö oli toiminut noin vuoden. Ennen kuolemaansa vuonna 1994 Urpo Lahtinen hankki vielä uusiakin teoksia.

Urpo Lahtisen tuhkauurna on erillisluvalla sijoitettu Villa Urpon piha-alueelle. Hautamuistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Harry Kivijärvi.

Urpo ja Maija Lahtisen säätiö jakoi 1990-luvulla myös taidepalkintoja. Palkinnon ehtivät saada 1990-luvulla täysimääräisenä eli 150000 markan suuruisena Henrietta Lehtonen,Merja Aletta Ranttila ja Katarina Reuter. Vielä vuonna 2003 säätiö myönsi taidepalkintona Pasi Karjulalle ja Marko Vuokolalle apurahan heidän töitään esittelevän taidekirjan valmistuskuluihin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat