Urissa ajamista kannattaa yleensä välttää – tämä tilanne on kuitenkin poikkeus

Kysymys: Jos tiessä on syvät urat, miten siinä pitää ajaa? Miten sadekeli vaikuttaa urissa ajamiseen?

Vastaus:  Käsite ajourat ei ole yksiselitteinen – niinpä ei ole vastauskaan. Perehdytään tällä kertaa urien problematiikkaan sulilla teillä, kahdella eri tietyypillä.

Ajourat käsitteenä voivat tarkoittaa montaa eri asiaa: Talvella ajourat muodostuvat usein tien jää- tai lumipeitteeseen sekä lumiselle tai sohjoiselle tieosuudelle. Teiden ollessa sulia, ajourilla tarkoitetaan asfalttiteillä tien pintaan tulleita painumia ja sorateillä irtosoratonta, kovaa, tien kohtaa. 

Lue myös: Voiko kova sivutuuli aiheuttaa onnettomuuden? Näissä paikoissa kannattaa pitää molemmat kädet tukevasti ratissa

Vallitseva vuodenaika huomioiden oletan kysymyksellä viitattavan edellä mainituista kahteen viimeiseen, joten keskityn vastauksessanikin vain niihin.

Asfaltilla urien vieressä

Asfaltin pintaan painuu ja kuluu vähitellen väistämättä ajourat. Niiden kohdalla on usein karhein asfaltti, mikä lisää rengasmelua ja kuluttaa renkaita. Lisäksi urissa ajettaessa esiintyy herkästi vetelyä renkaiden lähtiessä kipuamaan vähän väliä uran reunalta toiselle. Vetely tekee ajamisesta epämukavaa, kuluttaa renkaita sekä lisää polttoaineenkulutusta ja päästöjä.

Lisäksi sadekelillä uriin kertyy herkästi vettä ja niissä ajaminen lisää tuntuvasti vesiliirron riskiä.

Varsin toimivaksi tavaksi henkilöautolla, kaksikaistaisella (yksi kaista molempiin suuntiin) asfalttitiellä ajettaessa, on monin paikoin osoittautunut se, että kuljettaja ikään kuin istuu keskellä ajokaistaa. Tällöin auto kulkee hienosti kaistan oikeassa reunassa, kuten tieliikennelaissakin edellytetään. Samaisella ohjeella vältetään tehokkaasti myös urissa ajaminen.

Mikäli autossa on kaista-avustin, puuttuu se herkästi auton ohjaukseen, kun ajetaan melko lähellä ajoradan reunaa. Ajaminen saattaa tuntua inhottavalta, jos avustin vähän väliä ohjaa autoa ikään kuin turhaan. Tämä ongelma on usein selätettävissä säätämällä järjestelmän puuttumiskynnystä korkeammaksi auton asetusvalikosta.

On kuitenkin syytä muistaa, että kaista-avustin on erinomainen turvalaite, jonka ansiosta useita ihmishenkiä pelastuu vuosittain – sitä ei siis pidä ottaa kokonaan pois päältä.

Edellisestä poiketen järjestelmän hetkittäinen deaktivointi saattaa tietyllä talvikelillä, jollakin tieosuudella, olla joskus perusteltua. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin kesäiseen, sulien kelien aikaan.

Lue myös: Saako moottoritielle liittyvää autoa väistää? Muista olennainen sääntö

Soralla urissa – tietyin poikkeuksin

Soratiellä taas viisautta on pysytellä kovilla, irtosorattomilla ajourilla. Jos rengas lipsahtaa pois urasta irtosoran päälle esimerkiksi kaarteessa, menetetään auton hallinta herkästi sen lähtiessä liukumaan soran päällä. 

Usein kapeammilla sorateillä ajouria on vain kolme eli oman auton vasemmanpuoleiset renkaat kulkevat samassa urassa vastaantulijan vasemmanpuoleisten renkaiden kanssa. Tällöin urista on siirryttävä sivuun hyvissä ajoin ennen kohtaamista.

Ennen siirtymistä nopeutta on alennettava tuntuvasti ja siirtymä on muutenkin toteutettava maltillisen pienellä, ajoissa tehdyllä, ohjausliikkeellä, jotta auton hallinnan menetykseltä vältytään. 

Vastaavasti kaarteissa saattavat urat oikaista aika paljonkin vastaantulevan liikenteen puolelta. Mikäli näin on, edellyttää turvallinen selviäminen tilanteesta usein urista pois ajoa ja tämä taas nopeuden tuntuvaa alentamista jo hyvissä ajoin kaarretta lähestyttäessä.

Veden täyttämät urat lisäävät vesiliirron riskiä

Vesiliirrolta välttyy parhaiten huolehtimalla renkaiden kunnosta, välttämällä ajamista vetisissä urissa ja käyttämällä riittävän alhaista, keliin sopivaa nopeutta. 

Oikein rajun sadekuuron iskiessä kohdalle on järkevää pysähtyä turvalliseen paikkaan odottamaan sateen rauhoittumista. Raju sadekuuro harvoin kestää kovin pitkään.

Lue myös: Äly hoi! Vaikka olisi kuinka kaamea ajokeli, älä koskaan jää pitämään sadetta tällaiseen paikkaan