Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajan Mika Aaltolan mukaan Naton ja Venäjän keskiviikon tapaaminen osoitti osapuolten neuvotteluasemien olevan hyvin jyrkät ja etäiset. Joitain pieniä luottamusta herättäviä toimia voisi olla mahdollista sopia, mutta Venäjän tärkeimpiin vaatimuksiin muun muassa Naton laajentumisen lopettamisesta ne eivät vastaisi.
– Venäjä ei ole saanut neuvotteluyhteyttä, jossa he pääsisivät keskustelemaan vastauksista heidän ultimaatumeihinsa – ellei se sitten itsessään ole vastaus, että länsi ei näe tilanteessa mitään mahdollisuuksia luopua keskeisistä periaatteistaan, Aaltola pohtii.
Hänen mukaansa länsi on geopoliittisen paineen alla yhdistynyt ja Yhdysvallat ohjaa neuvotteluja Venäjän toiveiden vastaisesti kahdenkeskiseltä monenkeskiselle raiteelle muun muassa Natoon.
Venäjällä ei vaikuttaisi olevan mitään kasvot pelastavaa tapaa antaa periksi, joten Aaltolan mukaan herää kysymys, mitä Venäjä tekee seuraavaksi. Se voi esimerkiksi todeta myöhemmin tällä viikolla, että neuvotteluja kokeiltiin, eikä se toiminut.
– Sehän ei tarkoita automaattisesti mitään siirtoa saman tien jossain, vaan sellaisen strategisen hämäryyden laskeutumista Eurooppaan, jossa emme tiedä, mitä Venäjä tekee, Aaltola sanoo.
Toinen vaihtoehto olisi alistuminen lännen toiveiden mukaisiin neuvotteluihin ja laihempaan sopuun. Tai sitten Venäjä voi ryhtyä muuttamaan "faktoja maastossa" siirtelemällä esimerkiksi ydinohjuksia avoimesti Krimille ja Kaliningradiin, Aaltola sanoo.