Venäjä lähetti viime viikolla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin jäsenmaille kirjeen, jossa se vaati niiltä turvatakuita. Kansainvälisen politiikan asiantuntijat arvioivat MTV:n Uutisaamussa maanantaina sitä, mitä paljon puhuttu paimenkirje konkreettisesti sisälsi ja millaisia vastauksia Venäjä tulee vaatimuksiinsa saamaan.
MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä uskoo Venäjän vedonneen turvatakuidensa puolesta nyt Etyjiin, koska aiemmin Yhdysvalloilta ja Natolta saadut vastaukset eivät sitä tyydyttäneet.
– Nyt se halusi siis paremmat vastaukset, Penttilä totesi MTV:n Uutisaamussa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Sinikukka Saaren mukaan Venäjä kysyi kirjeessä valitsemiltaan Etyj-mailta, ”tekevätkö ne jotain sellaisia turvallisuustoimia, jotka vähentävät toisten maiden turvallisuustoimia”.
Miten Venäjän turvavaatimuksiin vastattiin? Asiantuntijat arvioivat lännen vastauksia: "On ihan selvää, että tässä toimitaan juuri niin kuin Venäjä ei toiminut"
– Ja samaan aikaan Venäjä on laittanut yli 100 000 sotilasta Ukrainan rajalle ja kysyy muilta, tekevätkö nämä jotain muiden maiden turvallisuustilannetta heikentävää. Se on ironista, Penttilä sanoi.
Penttilän mukaan Venäjä pelaa myös aikaa.
– Se valmistautuu mahdollisiin sotatoimiin, mutta samalla etsii tapaa, jolla se voisi vetäytyä menettämättä kasvojaan. Selvästi päätöstä sotilaallisesta käytöstä ei ole vielä tehty, joten mennään kaksilla raiteilla.
Saari uskoo siihen, että diplomatiallakin on vielä sijansa.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
– Vähän liiankin jyrkästi sanotaan, että joko on diplomaattinen tie tai sotilaallisen toiminnan tie. Venäjän toiminnassa nämä usein yhdistyvät, Saari toteaa.
– On hyvinkin mahdollista, että tapahtuu sotilaallista eskalaatiota Ukrainassa, mutta samanaikaisesti pyritään neuvottelemaan ratkaisu. Venäjä on aina toiminut entisen Neuvostoliiton alueella näin. On jokin sotilastoimi, joka ei ole täysi sotilaallinen hyökkäys, vaan alueellisesti rajattu sotilasoperaatio, jolla haetaan neuvotteluetuja.
Venäjä on toivonut kirjeeseensä kaikilta mailta erilliset vastaukset, mutta lännessä siihen ei ole suostuttu.
– On ihan selvää, että tässä toimitaan juuri niin kuin Venäjä ei toiminut. Venäjä lähetti Etyj-maille, ei kaikille, tämän kirjeen, ja sanoi, että te olette valtioina allekirjoittaneet Etyjin periaatteet ja teidän pitää yksin valtioina vastata. Mutta Suomi ja muut maat ovat ihan fiksusti sanoneet, että vastaukset koordinoidaan EU:n piirissä ja ne tulevat olemaan yhteiset.
Myös Saari pitää siirtoa järkevänä. Hän uskoo vastausten päätyvän myös julkisuuteen.
– Venäjä on kunnostautunut julkaisemalla muilta mailta saamiaan dokumentteja, mikä on diplomaattisen tavan vastaista, ja on varmaan odotettavaa, että nämäkin vastaukset löytävät julkisuuteen.
– Siinä mielessä hyvä, jos kaikki maat ovat samalla sivulla.
Venäjä ei Penttilän mukaan saa EU-maita eripuraan ja hajaannukseen toivomallaan tavalla.
– Eri vastaukset Saksalta ja Ranskalta voisivat osoittaa, että Eurooppa on hajautunut. Joten siinä(kin) mielessä tämä koordinointi on fiksua.
Onko mahdollista, että kisojen jälkeen rytisee?
Voiko Venäjä sitten hyökätä Ukrainaan tärkeimmän kumppaninsa Kiinan järjestämien olympiakisojen aikana?
– Venäjä on aiemmin käyttänyt sotilaallista voimaa juuri olympialaisten aikaan vuosina 2008 ja 2014. Ehkä tässä ollaan siinä odotustilanteessa, ettei pilata Kiinan kisoja, Penttilä arvioi.
Saari muistuttaa, että edelliselläkin kerralla toimet alkoivat juuri kisojen päätyttyä.
– Jos kyynisesti ajatellaan, juuri näin. Jos on tehty päätös, että sotilaallista voimaa käytetään, todennäköisesti se on kisojen loppuessa, myös Penttilä toteaa.
