Ulosteiden ja saastan keskellä kuutteja pitäneen eläinhoitolan toimintaa ei voi kieltää – "Isompi ongelma kuin edes ymmärretään"

Elokuun alkuun päivätystä, aluehallintoviraston päätöksestä käy ilmi, että Nordic Wildlife Care on saanut viranomaiselta useita määräyksiä, joiden tarkoitus on ohjata villieläinhoitolaa olemaan rikkomatta eläinsuojelulakia uudelleen.

Käytännössä siinä on kaikki, miten valvova viranomainen voi puuttua villieläinhoitolan toimintaan.

Keväällä läänineläinlääkäri löysi eläinhoitolan tiloista esimerkiksi kuutteja, vuohia ja joutsenia sopimattomissa ja vaarallisissa oloissa. Eläimet oleskelivat remontoinnin kohteena olleessa hallissa, jossa oli ulosteita, roskaa ja loukkaantumisen mahdollistavia esineitä.

Lue myös: Palkittu villieläinhoitola rikostutkinnan kohteena – hämärä ja likainen halli, kuuttien vesiastiassa roskaa ja remonttijätettä

Lisäksi pysyvän eläinnäyttelyn puolella olevien hirvien aitauksen katsottiin olevan puutteellisessa kunnossa, ja mahdollistavan karkaamisen. Villieläinhoitolaa pyörittävän Markku Harjun tiloista löytyi myös koiriin leimaantunut metsäkauris, jonka pitämiseen Harjulla ei ollut lupaa. Aluehallintovirasto katsoi, että metsäkauris oli otettu elätiksi, mikä on laissa kiellettyä.

MTV uutisoi vastikään, että Pohjanmaan poliisi tutkii eläinsuojelurikosta liittyen villieläinhoitolatoimintaa ja eläinnäyttelyä pyörittävän Nordic Wildlife Caren toimintaan.

Kirjanpito kuntoon, eläinten hoitotilojen oltava asianmukaiset

Avin päätöksellä villieläinhoitola ei saa ottaa villieläimiä elätettäväksi ja pitää niitä elättinä. Lisäksi pysyvän eläinnäyttelyn eläinten pitopaikkojen turvallisuudesta on huolehdittava. Eläimet eivät saa kesyyntyä villieläinhoitolassa ollessaan eikä niiden hoitoa saa jatkaa pidempään kuin on tarpeen.

Nordic Wildlife Care ei saa ottaa hoitoonsa sellaisia eläimiä, joiden hoitoon sillä ei ole sopivia tiloja. Villieläinhoitolalla tulee olla riittävät resurssit, osaaminen ja kullekin lajille soveltuvat pitopaikat.

Lue myös: Tarvitseeko rusakonpoikasta "pelastaa"? Auttamishalu voi aiheuttaa ongelmia eläimille

Aluehallintovirasto puuttui myös villieläinhoitolan riittämättömään kirjanpitoon eläinten hoidosta. Nordic Wildlife Caren on vastedes pidettävä ajantasaista eläinluetteloa kaikista eläinnäyttelyn ja villieläinhoitolan eläimistä.

Eläinluettelosta tulee käydä ilmi eläintä yksilöiviä tietoja, saapumis- ja vapauttamisajankohta, tulosyy, mahdollinen lääketieteellinen hoito sekä tieto siitä, mihin eläin päätyi.

– Asianosaiselta on toistuvasti pyydetty ajantasaisia eläinluetteloita, joita hän ei ole toimittanut. Saatujen eläinluettelojen sisältö on ollut riittämätön ja ne on laadittu takautuvasti kerran vuodessa, päätöksessä luonnehditaan.

Laki ei tunne villieläinhoitoloita

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä sanoo, että villieläinhoitoloita pitäisi pystyä valvomaan nykyistä järeämmin. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, koska laista puuttuu nimenomaan villieläinhoitoloiden toimintaa koskevat pykälät.

– Ongelma lainsäädännön puuttumisesta on Euroopan laajuinen, hän sanoo.

Tällä hetkellä aluehallintovirasto ei pysty sulkemaan villieläinhoitolaa, joka rikkoo lakia. Viranomainen voi ainoastaan kieltää sitä jatkamasta eläinsuojelulain vastaista toimintaa, kuten Markku Harjun hoitolan tapauksessakin on nyt vastikään tehty.

Lue myös: Törmäsit söpöön, mutta yksinäiseen eläimen poikaseen ja sydämesi palaa halusta auttaa? Aina ei kannata

– Kun ei ole lupaa, jonka voi antaa, ei ole lupaa, jonka voi ottaa pois.

– Mielestäni tämän pitäisi ehdottomasti olla luvanvaraista, jopa eläinlajikohtaisesti. Olisi mahdollisuus valvoa ja ennakolta varmistaa, että toimijalla on riittävät tiedot, taidot ja tilat jonkun tietyn eläinlajin tai lajiryhmän pitämiseen. Toimintaan olisi mahdollista puuttua jo ennakolta ja se olisi säädeltyä sekä säännöllisen valvonnan piirissä.

Kuinka iso ongelma sopimattomissa oloissa pyöritetyt villieläinhoitolat ovat Suomessa?

– Haluaisin sanoa, että on isompi ongelma kuin vielä edes ymmärretään. Nämä eivät ole minkään lupamenettelyn tai ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Me emme välttämättä tiedä niistä mitään, Moisander-Jylhä arvioi.

Vääränlainen hoito voi vahingoittaa eläintä

Koska laki ei tunne villieläinhoitoloita, ajan saatossa niitä on luvitettu eläintarhoiksi tai pysyviksi eläinnäyttelyiksi. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, sillä esimerkiksi eläintarhoille on laissa määrätty selkeitä tehtäviä, jotka ulottuvat paljon sairaiden eläinten hoitoa pidemmälle.

– Kun villieläin tulee hoidettavaksi, sitä koskee vain se, mitä on eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa vaadittu. Käytännössä, että avuttomassa tilassa olevaa villieläintä tulee auttaa, ja jos sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, se tulee lopettaa.

– Vastaavasti on kielto siitä, että elätiksi ei saa ottaa. Eli jos luontoon palauttaminen ei hoidon jälkeen onnistu eikä sille löydy tarhapaikkaa eläintarhasta, silloin eläin tulee lopettaa, vaikka se olisi fyysisesti terve.

Käytännössä tällainen tilanne voi tulla vastaan, jos eläin kesyyntyy tai leimaantuu ihmiseen. Etenkin eläinten poikaset voivat leimaantua ihmiseen tai toiseen eläimeen, jolloin ne eivät enää sopeudu elämään luonnossa.

Lue myös: Eläinsuojeluneuvoja Maija kohtaa työssään eläinten kiduttamista – kissoja ammutaan kivääreillä ja linnunpoikasia naulataan puuhun

– Silloin villieläimeltä on käytännössä tuhottu mahdollisuus elämään villieläimenä. Minun näkökulmani on se, että villieläimelle on aina parempi elää villinä kuin ihmisen hoidossa. Jos se villinä eläminen ei ole mahdollista, eläimen lopettaminen ei ole huono vaihtoehto. Villieläimelle luonto on oikea ympäristö.

Harva tulee ajatelleeksi, että vaikka sairaan tai loukkaantuneen eläimen hoivaaminen saattaa olla hyvää tarkoittavaa, joillekin eläinlajeille villieläinhoitolaan päätyminen voi lisätä kärsimystä.

– Monet ihmisen hoitoon joutuvista eläimistä ovat saaliseläimiä. Niiden strategia selviytyä on joko piiloutua tai paeta, olla tulematta syödyksi. Näille eläimille ihmisen läsnäolo on todella suuri stressin aihe. Onko oikein aiheuttaa eläimelle lisää stressiä, jos se on valmiiksi jo sairas tai loukkaantunut? Luonnon järjestys on se, että kaikki eivät koskaan jää henkiin, Moisander-Jylhä pohtii.

Lue myös: Nuoli päässään kitunut rusakko liikkui parin viikon ajan Jyväskylässä – poliisi epäilee rikosta

Lue myös: Poliisi epäilee Kuusamon Suurpetokeskusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta – tämä rikostutkinnasta tiedetään