Kuvat voivat järkyttää: Valvontaeläinlääkäri näkee työssään, miten julmasti ihmiset voivat eläimiä kohdella – "Joudumme lähinnä niihin ikäviin paikkoihin"

2:57
HUOMIO! Video sisältää materiaalia, joka voi järkyttää herkimpiä: Valvontaeläinlääkärit kohtaavat työssään surullisia eläin- ja ihmiskohtaloita – työ voi olla raskasta ja yksinäistä

Valvontaeläinlääkärien työ voi olla kuormittavaa, sillä he ovat usein eläinrakkaita ihmisiä, jotka kohtaavat eläimiä niiden pahimmissa ahdingossa. Valvontaeläinlääkärit näkevät myös päivittäin, miten ihmisten omat sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset ongelmat heijastuvat eläimiin.

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valvontaeläinlääkäri Auli Koposen työhön kuuluu lemmikkien lisäksi myös tuotantoeläinten valvonta.

Tuotantoeläinten kanssa valvontaeläinlääkärin työssä korostuvat erityisesti eläinten ja tilojen likaisuus, liikunnan rajoittaminen ja sorkkien hoidon laiminlyönti.

Ongelmia siisteydessä ja liikunnassa

MTV Uutiset sai valvontaeläinlääkäreiltä kuvamateriaalia tapauksista, joita he ovat kohdanneet työssään. Kuvissa toistuvat lukuisat navetat ja ulkotarhat, joissa seisoo nautoja polviin asti ulosteessa ja muussa liassa.

Koposen mukaan kuvissa on kyse ääritapauksista, eikä tilanne yleensä ole lähellekään niin paha. Monella tilalla asiat ovat myös täysin kunnossa eläinlääkärin näkökulmasta. Mutta silti ongelma tulee vastaan harmillisen usein.

Toinen MTV Uutisten haastattelema valvontaeläinlääkäri kertoo esimerkiksi naudasta, joka konttasi navetassa omassa ulosteessaan. Omistaja ei raaskinut itse lopettaa eläintä.

– Valitettavan yleistä. Ja tuo [ulosteessa] seisottaminen ja makuuttaminen ylipäätään, vaikka se ei ole niin äärimmilleen vietyä kuin kuvissa, niin se hyväksytään. Ja se on elintarvikehygieeninen kysymys myös.

Lika saattaa teurastusvaiheessa siirtyä eteenpäin, jos tilanne on oikein huono. Koposen mukaan he saavat toisinaan soittoja teurastamoilta, joihin on tuotu niin likaisia eläimiä, että valvontaeläinlääkäriä pyydetään käymään tarkastuksella tilalla.

Eläimiä keräillään

Yksi ongelma on myös eläinten keräily ja ahtaminen liian pieniin tiloihin. Esimerkiksi hevosten karsinoihin on säädetty minimimitat lainsäädännössä, mutta ulkotarhoilla vastaavia ei ole.

– Seisotetaan hevosia sellaisissa postimerkkitarhoissa, eikä ole kunnollisia sääsuojia, Koponen kuvailee.

Muita yleisesti keräiltyjä eläimiä ovat lampaat, ja tietysti kissat. MTV Uutiset on kirjoittanut puolivilliintyneistä kissapopulaatioista, joiden kanssa eläinsuojeluyhdistykset kamppailevat nykyään yhä enemmän.

Näissä laumoissa elävät kissat ovat usein sisäsiittoisia, sairaita ja täynnä loiseläimiä, ja ne joudutaan usein lopettamaan. Joskus laumoja hylätään sisätiloihin, jolloin eläimet ovat päätyneet jopa syömään toisiaan.

Taustalla sairastelua, huolimattomuutta ja rahanpuutetta

Koposen mukaan kyse ei ole siitä, että ihmiset välttämättä olisivat pahantahtoisia ja tietoisesti julmia, vaan joukosta monenlaisia ongelmia. Usein eläimiä hankitaan, vaikka ei olisi todellisuudessa resursseja hoitaa niitä.

Lisäksi sosiaaliset ongelmat, mielenterveydelliset sairaudet, päihteet ja elämänhallinnan puute voivat viedä ihmisen toimintakyvyn hoitaa eläimiään.

Ihminen ei aina tajua kohtelevansa eläintä huonosti, ja joskus totuutta ja omaa tilannettaan ei vain haluta hyväksyä. Tunteet usein purkautuvat siinä vaiheessa, kun valvontaeläinlääkäri tulee hakemaan eläintä pois.

Eläinlääkärit eivät saa koulutusta ihmisten kohtaamiseen vaikeissa tilanteissa, joissa voi olla pelissä koko toisen toimeentulo.

– Yleensä haukutaan kaikenlaisilla haukkumasanoilla ja osa on joutunut väkivallan kohteeksi myöskin, Koponen kertoo.

Toinen MTV Uutisten haastattelema valvontaeläinlääkäri kertoo ulkokoirasta, jonka hampaat eivät olleet kiinni enää kuin hammaskiven varassa ja jota ruokittiin ruoantähteillä.

Vanhempi omistaja vastusti koiran poisvientiä ja poika uhkasi tappaa eläinlääkärin. Lopulta koira jouduttiin lopettamaan.

Tilanne on myös viranomaiselle vaikea

Yksittäinen viranomainen eli valvontaeläinlääkäri joutuu tekemään suuriakin päätöksiä yksin. Maatilallisille kyse on tulonlähteestä, joten asiaan liittyy myös taloudellisia huolia.

– Sillä tavalla se kuorma tulee myös siitä ihmisen toimeentulosta. Ei se ole helppo homma viedä toiselta elinkeinoa, Koponen sanoo.

– Mutta toisaalta ne eläimetkään eivät voi olla siellä kärsimässä, ei sitäkään voi olankohautuksella ohittaa.

Valvontaeläinlääkärien työhön voi myös etenkin pienemmillä paikkakunnilla liittyä uhkailua ja mustamaalausta.

Ja koska tuotantoeläinten kohdalla panoksena on myös raha, politiikka astuu mukaan kuvioon.

Koponen sanoo kuulleensa tapauksista, joissa on epäröity tarkastusten tai eläinsuojeluilmoitusten tekoa, koska tilallinen on ollut aktiivinen kuntapolitiikassa tai muuten vaikutusvaltainen henkilö alueella.

"Eläinten hoidossa puutteita"

Koponen tiedostaa, että he näkevät työssään nimenomaan ne kurjat tapaukset, joissa laiminlyöntejä on tapahtunut. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että monet eläimenomistajat kamppailevat samankaltaisten ongelmien kanssa.

– Lähes kaikki meille tulleet ilmoitukset ovat aiheellisia, joten eläinten hoidossa on puutteita.

Valvontaeläinlääkäreiden keinot puuttua rikkomuksiin ovat rajalliset ja hitaat, ja se turhauttaa heitä. Kun he huomaavat puutteen tai laiminlyönnin, he antavat hallinto-oikeudellisen määräyksen korjata asia. Jos eläinsuojelulakia on rikottu, ilmoitetaan myös poliisille.

Jos asiaa ei korjata määräyksistä huolimatta ja laiminlyönnit ovat riittäviä, asia etenee poliisin tutkintaan. Sen jälkeen syyttäjä voi viedä asian rikosoikeuteen, eli mahdollinen rangaistus riippuu oikeuden tuomiosta.

Koposen mukaan ne saattavat vaihdella suurestikin, mutta useimmiten rangaistus on päiväsakot, jotka määräytyvät tulotason mukaan.

"Uusia eläimiä voi ottaa vaikka samana päivänä"

Hänen mukaansa yleensä menee noin kaksi vuotta, ennen kuin heidän ilmoittamansa eläinsuojelutapaus päätyy käräjille. Koposen tuntemissa tapauksissa päiväsakot ovat olleet pääsääntöisesti 6 euroa, joten moni selviää eläinlääkärin näkökulmasta vähällä.

– Ja sama meno jatkuu.

Jos valvontaeläinlääkäri ottaa eläimen pois hallintopäätöksellä, voi henkilö valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, jolloin asia lykkääntyy ainakin kuukaudella.

– Ihminen voi ottaa uusia eläimiä vaikka samana päivänä.

Yleinen väärinkäsitys on, että valvontaeläinlääkäri voisi määrätä eläintenpitokiellon. Sen voi määrätä vain tuomioistuin.

– Tämä on yksi syy siihen, että julkisuuteen tulleet eläinsuojelurikokset herättävät kansalaisissa kysymyksiä siitä, tekevätkö eläinsuojeluviranomaiset mitään.

Lainsäädännöstä ja työparista turvaa

Koponen toivoo alalle yhteneväisempää ja tarkkasanaisempaa lainsäädäntöä, ja porsaanreikien tukkimista. Esimerkiksi sanat ”riittävä” tai ”turha” voivat olla kiistanalaisia termejä lain tulkinnassa, kun arvioidaan paljonko vettä tai liikuntaa eläin tarvitsee.

Koposen mukaan heidän työnlaatuaan on parantanut huomattavasti parityöskentely. Työparilta saa turvaa, tukea ja myös mahdollisuuden ammatilliseen pohdintaan hankalissa tapauksissa.

– Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään eläinsuojeluhommia yksinään.

– Kyllä kuormaa ilman muuta syntyy, sillä varmaan eläinlääkäriksi jokainen on lähtenyt auttamaan eläimiä ja edistämään hyvää kohtelua. Mutta meidän työnkuvamme on sellainen, että joudumme lähinnä niihin ikäviin paikkoihin, Koponen pohtii. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja