Eläinlääkäriä odotti järkyttävä näky: Pellolta löytyi 95 naudan raatoa – eläinsuojelurikosten tuomiot usein lieviä

1:00
Video näyttää: Eläinten pitkä kärsimys Siikajoen tilalla - eloonjääneet etsivät epätoivoisesti syötävää kuolleiden keskellä

Tuomiot eläimiin kohdistuneista rikoksista ovat niin lieviä, että tekijöitä huolestuttavat enemmän oikeudenkäyntikulut kuin itselle tuleva tuomio. Uusi eläinsuojelulaki ei ole tuomassa selkeää parannusta tilanteeseen.

Siikajoella sijainneen nautatilan pelloilta löytyneet nautojen raadot olivat osin lumen alla peitossa, osa ojissa ja piharakennuksissa. Loput 85 elossa ollutta eläintä olivat nälkiintyneitä ja huonosti hoidettuja.

Niiden kärsimykset olivat jatkuneet laskutavasta riippuen noin puolitoista vuotta. Syyttäjä nosti miestä vastaan törkeän eläinsuojelurikossyytteen. Tekijä kiistää teon olleen törkeä, mutta myöntää eläinsuojelurikoksen.

– Tämän henkilön eläinsuojeluhistoria alkoi useista karanneista naudoista tehdyistä ilmoituksista. Ne tehtiin aluehallintoviraston läänineläinlääkäreille ja Raahen poliisille. Huhtikuun alussa 2018 valvontaeläinlääkärille tuli eläinsuojeluilmoitus, jossa kerrottiin, että laitumella on naudanraatoja, Kalajoen ympäristöterveydenjohtaja Inkeri Eronen toteaa.

Hän kertoo, että tilalle tehtiin huhtikuussa useita tarkastuksia, ja sieltä löydettiin 95 kuollutta eläintä. Raadot olivat isolla alueella tilakeskuksen mailla. Naudat olivat kuolleet nälkään ja janoon. 

– Tällaiset tapaukset eivät etene koskaan nopeasti. Itse asiassa puolitoistavuotta on aika lyhyt aika, joskus voi kestää useamman vuoden, ennen kuin voidaan puuttua kunnolla. Vaikka on jatkuvasti tehty tarkastuksia ja sovittu, että tehdään parannuksia. Laki on sellainen, Eronen toteaa.

Keinot puuttua ovat rajalliset

Hän jatkaa, että eläinten hyvinvointi on etusijalla. Hänen kokemuksensa mukaan tällaiset tapaukset käynnistyvät yleensä siitä, että tilan hoitajalla on asiat huonosti.

– Jos eläimen omistajassa on selkeästi havaittavissa vakavia henkisen tai fyysisen sairauden merkkejä, voi valvontaeläinlääkäri tarkastuskäynnillä soittaa hätänumeroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon puoleen voidaan myös kääntyä, mutta siihen pitää olla sairaan ihmisen lupa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös ilman lupaa. Toisin sanoen keinot ovat aika lailla rajalliset, Eronen kertoo.

Siikajoen tapauksessa eläinlääkäri aikoi tehdä eläinsuojelupäätöksen eloon jääneen karjan lopettamiseksi 12.6.2018. Omistaja kuitenkin kertoi myyneensä elossa olleet eläimet isälleen. Viimeiset naudat lähtivät teurasautoon vasta 4.12.2018.

Rikos- ja prosessioikeuden yliopistolehtori, tutkija Tarja Koskela on ainoa, joka on tehnyt Suomessa väitöskirjan eläimiin kohdistuneista rikoksista.

– Valvontaeläinlääkärillä on laaja harkintavalta sen suhteen, minkälaisia hallintopakkokeinoja hän eläinsuojelutarkastuksen perusteella käyttää. Kaikki eivät ryhdy yhtä nopeasti käyttämään lain sallimia järeämpiä keinoja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, Koskela tietää.

Eläimen kokema kärsimys ei aina näy tuomioissa

Koskela opettaa myös Poliisiammattikorkeakoulussa eläinrikosten tutkimista ja käsittelyä. Ongelmia aiheuttaa se, että eläinsuojelurikos on hyvin erilainen kuin autovarkaus tai muuhun omaisuuteen kohdistuva rikos.

– Poliisit, syyttäjät eivätkä tuomarit ole joitain poikkeuksia lukuun ottamatta erikoistuneet eläinsuojelurikoksiin. Tuomiot eläimiin kohdistuvista rikoksista ovat lieviä eikä eläimelle aiheutettu kärsimys aina näy tuomion ankaruudessa. Ihmisen oikeudet ovat etusijalla suhteessa eläimen kärsimykseen, Koskela harmittelee.

Hän jatkaa, että yksi ongelma eläimiin kohdistuneiden rikosten käsittelyssä on se, että esimerkiksi ison nautakarjalauman takavarikointi on haasteellista.

– Eläimiä ei voi vaan jättää odottamaan tuomioistuimen käsittelyä, vaan ne tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa. Meillä ei ole sellaista paikkaa, mihin ison määrän tuotantoeläimiä voisi yhtäkkiä sijoittaa. Jos omistaja ei jaksa tai pysty hoitaa eläimiään, ei niitä voi omistajalleenkaan jättää, Koskela pohtii.

Ongelma on myös se, että valvontaeläinlääkäreitä kuullaan todistajina eikä asiantuntijoina. Se johtaa siihen, että tuomioistuimissa ei ymmärretä oikein eläimen kokemaa kärsimystä.

– Asiantuntijan tulisi avata tuomioistuimessa, mitä esimerkiksi lantapanssari ja pukinkavio tarkoittaa eläimen hyvinvoinnille, Koskela toivoo.

Syyttäjä vaatii miehelle pysyvää eläintenpitokieltoa 

Syyttäjä vaatii miehelle rangaistusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja kuvailee tekoa tehdyksi erityisen raa´alla ja julmalla tavalla. Syytteessä sanotaan, että tekijä on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättänyt eläimet vaille tarpeellista hoitoa ja ravintoa sekä kohdellut eläimiä julmasti ja tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen.

Rikoksen kohteena on myös ollut huomattavan suuri määrä eläimiä. Lisäksi rikos on niin ikään ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Syyttäjä vaatii miehelle myös pysyvää eläintenpitokieltoa. 

Törkeä eläinsuojelurikos tuli lakiin vuonna 2011 ja sen tarkoitus oli koventaa rangaistuksia. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Nähtäväksi jää, miten tämän tapauksen kohdalla toimitaan. Tuomio annetaan 23. huhtikuuta. 

Tuomiot lieventyneet

Koskela on tutkinut törkeistä eläinsuojelurikoksista annettuja tuomioita. Niistä pitää antaa vankeusrangaistuksia. Vankeustuomioita on kuitenkin annettu pääasiassa minimin mukaan. Vankeustuomion minimiaika on neljä kuukautta ja maksimiaika neljä vuotta.

– Tutkin vuosina 2011-2018 kaikki yhdestä törkeästä eläinsuojelurikoksesta annetut tuomiot. Niissä lähes puolessa oli tuomittu rangaistuksena neljästä kuuteen kuukautta ehdollista vankeutta. Käytännössä tekijä ei joudu istumaan vankilassa niistä ollenkaan, Koskela kertoo.

Hän tutki myös vuosien 2011-2016 rangaistuskäytäntöjä perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta annetuista tuomioista. Eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Hän selvitti kaikkiaan 588 tuomiota. 

– Sakkorangaistuksia tuomittiin 80 prosentissa tapauksista ja keskimääräinen sakkorangaistus oli 43 päiväsakkoa. Päiväsakon minimimäärä on kuusi euroa. Tällöin maksettavaa tulee 258 euroa. Voi olla enemmänkin, jos tuomitulla on isompia tuloja, Koskela laskee.

Käytännössä sakkorangaistukset ovat siis todella pieniä. Oikeuskäytännöissä on tapahtunut muitakin merkittäviä muutoksia eläimiin liittyen. Vuonna 2011 säädettiin rikoslaissa tarkemmin myös eläintenpitokiellosta ja sille määrättiin vuoden minimiaika ja samalla säädettiin pysyvän eläintenpitokiellon kriteerit. Sitä ennen annettiin paljon pitkiä eläintenpitokieltoja ja useammin pysyviä eläintenpitokieltoja.

– Yli kymmenen vuoden pituisia eläintenpitokieltoja oli määrätty vuosina 2006-2009 noin 30 prosentissa tuomituista eläintenpitokielloista. Nyt uudessa aineistossa yli kymmenen vuoden pituisia on vain alle yksi prosentti. Toinen erikoinen muutos oikeuskäytännössä on ollut se, että aiemmin annettiin pysyviä kieltoja noin 20 prosenttia ja uudessa aineistossa niitä oli vain neljä prosenttia, Koskela hämmästelee.

Hän jatkaa, että tuomioistuimissa pitäisi arvioida muuttunutta oikeuskäytäntöä kriittisesti, koska tällainen ei ollut lain muutoksen tarkoituksena.

Nyt sammutetaan tulipaloja eikä ehkäistä niitä

Eläinten hyvinvointilakia on käsitelty pitkään ja uusi esitys olisi tarkoitus antaa tämän kevään aikana. Valvovan viranomaisen silmin katsottuna eläinsuojelutyötä pitäisi kehittää.

– Ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön ja valistukseen tulisi panostaa enemmän. Nyt sammutetaan tulipaloja, kun ne pitäisi estää ennakolta, Eronen harmittelee.

Tämän hetkisen lainsäädännön silmissä ihmisten elinkeinovapaus ja oikeudet menevät eläinten hyvinvoinnin edelle.

– Ihmisten oikeuksista säädetään perustuslain tasolla ja eläinten pidosta ja kohtelusta tavallisen lain tasolla, jolloin perustuslaki menee aina sen ohi. Käytännössä se tarkoittaa, että eläinten oikeudet jäävät jalkoihin, Koskela tietää.

Käyttötarkoitus määrittää mitä saa tehdä

Koskela kuuluu Suomen Eläinoikeusjuristit ry:hyn ja he ovat laatineet perustuslakiehdotuksen, jolla voitaisiin turvata eläinten perusoikeudet.

– Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa eläimen kohtelun eri tavoin. Esimerkiksi koe-eläimenä olevalle kanille saa aiheuttaa merkittävääkin kärsimystä ja ravinnoksi kasvatettuna sille voi aiheuttaa sellaista kärsimystä, mitä ei voi aiheuttaa lemmikkieläimelle. Luonnonvarainen jänis on sitten ihan oma lukunsa, Koskela avaa.

Eläimen käyttötarkoitus ihmiselle vaikuttaa siihen, mitä eläimelle saa tehdä.

– Koiran pitämisestä häkissä työpäivän ajan ilman perusteltua syytä saa rangaistuksen. Turkiseläintä voi pitää koko sen elämän pienessä häkissä, vaikka esimerkiksi kettu eläisi luonnossa isolla reviirillä, Koskela ihmettelee.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja