Virolaisisä ahkeroi rakennuksella Helsingissä ja hänen virolainen vaimonsa nostaa Suomesta maksettavat lapsilisät Tallinnassa. Siinä yksi esimerkki suomalaisista sosiaalietuuksista, jotka matkaavat euroina maailmalle. Maksut perustuvat EU:n lainsäädäntöön.
Kela antaa tietoa sosiaalietuuksista periaatteidensa mukaan kaikille.
Kelan lakimiehen Henna Huhtamäen mukaan tukien maksu Suomesta ulkomaille yleistyi sen jälkeen, kun Virosta tuli EU:n jäsenmaa. Myös muunmaalaiset työntekijät liikkuvat maasta toiseen aiempaa enemmän. Esimerkiksi Suomen rakennustyömaille saapuu runsain joukoin ulkomaista työvoimaa.
Ylen uutisten mukaan perhe-etuuksia maksetaan yleisimmin EU- ja ETA-maiden alueella Viron lisäksi Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan ja Puolaan. Lapsilisiä maksettiin viime vuonna ulkomaalaisille ja ulkomailla asuville suomalaisille kaikkiaan 4,5 miljoonaa euroa.
Jotta lapsilisä maksettaisiin, työntekijän on oltava Suomen sosiaaliturvan piirissä ja työskentelyn pitää täyttää tietyt edellytykset.
– Työskentelyn pitää kestää vähintään 4 kuukautta, työajan on oltava vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen tai noin 1 100 euroa kuussa. Lisäksi työnantajan kuuluu pidättää työntekijän palkasta Suomeen sosiaaliturvamaksuja, eli esimerkiksi sairausvakuutukseen sisältyvät maksut, Huhtamäki listaa.
Paremman sosiaaliturvan maa maksaa erotuksen
Lapsilisää voi saada yhdestä tai kahdesta maasta. Esimerkiksi Suomessa työssä käyvän virolaismiehen perheelle lapsilisät maksaa ensisijaisesti Viro. Samaa pätee toiseenkin suuntaan: kun suomalainen muuttaa ulkomaille töihin, kotiin jäävä perhe voi saada lapsilisää ulkomailla työssä käyvän uudesta kotipaikasta.
Koska lapsilisät ovat Suomessa esimerkiksi Viroa korkeammat, Suomi maksaa perheelle niin sanottua erotusetuutta. Virolaisperhe saa lapsilisää siis saman summan kuin suomalaisperhe saa.
Yhteensovitusta maksetaan vain EU- ja ETA-maissa tai Sveitsissä asuville.