Reserviläisten hakemukset siviilipalvelukseen ovat moninkertaistuneet. Perinteisesti hakijoita on ollut 100–200, mutta toissa vuonna saapui lähes tuhat hakemusta ja viime vuonna yli 700, kertoo siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.
– Kaikkein merkille pantavin tekijä oli Puolustusvoimien lähettämä reserviläiskirje, joka sai aikaan toukokuussa 2015 tilanteen, että alkoi tulla hakemuksia täydennyspalvelukseen eli pois reservistä siviilipalveluksen puolelle, Reijonen kertoo.
Reijonen arvioi, ettei luku enää putoa aiemmalle tasolle, vaan asettuu noin 500 hakijan paikkeille.
Täydennyspalveluun hakeneet ovat varusmiespalvelun suorittaneita alle 50-vuotiaita. Reijonen luonnehtii heitä aivan tavallisiksi suomalaisiksi miehiksi, joilla on hyvä motivaatio osallistua täydennyskoulutukseen.
– He ovat itse omalla allekirjoituksellaan tehneet hakemuksen. Se on tietoinen ratkaisu heiltä, Reijonen sanoo.
Täydennyskoulutettavien määrän kasvu on johtanut siihen, että tarvitaan lisää kursseja. Maanantaina käynnistyy ensimmäinen kurssi Kuopion Pelastusopistossa.
Tänä vuonna Kuopiossa järjestetään kolme ja Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa kahdeksan täydennyskoulutuskurssia. Tähän mennessä kursseja on järjestetty vain Lapinjärvellä Uudellamaalla. Täydennyskoulutus sisältää Kuopiossa ensiapu- ja alkusammutuskoulutusta sekä yleistä varautumista kriiseihin. Kurssit kestävät viikon.
– Viikko on tietysti aika lyhyt aika kouluttaa yhteiskunnalle tärkeitä tietoja ja taitoja.
Aseistakieltäytyjäliitto suhtautuu kielteisesti
Aseistakieltäytyjäliitto suhtautuu kursseihin kielteisesti. Järjestösihteeri Kaj Ranisen mukaan on perusteetonta, että kaikki reservin kieltäytyjät pakotetaan kursseille.
– Kyseessä on yksi viiden päivän mittainen kurssi, jonka sisältö ei ole erityisen tarpeellinen yhteiskunnalle, eikä myöskään näille ihmisille, Raninen arvioi.
Hän sanoo, että kurssit rikkovat myös ihmisten yhdenvertaisuutta, koska armeijassakaan kaikkia ei kutsuta kertausharjoituksiin.
Reserviläisliitto vertasi reservistä siviilipalvelukseen siirtymistä rintamakarkuruuteen
Reserviläisliitto julkaisi torstaina Facebookissa päivityksen, jossa luki "Reservistä siivilipalvelukseen siirtyminen on tämän päivän rintamakarkuruutta. Oletko samaa mieltä?" Kirjoituksen yhteyteen oli linkitetty Ylen uutinen, jonka mukaan reservistä vaihdetaan siviilipalvelukseen nyt ennätyksellisen paljon.
Liiton päivitys herätti runsaasti huomiota ja kirjoituksen alle tuli runsaasti kommentteja niin puolesta kuin vastaankin.
Helsingin Sanomat kysyi asiasta päivityksen kirjoittaneelta Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergiltä, jonka mukaan kyseessä oli hänen henkilökohtainen näkemyksensä.
– Mutta uskon, että jäsenistö on samaa mieltä, vastaus jatkui.
Nyberg sanoi lisäksi Helsingin Sanomille, että päivityksen taustalla on hänen kokemuksensa siitä, että puolustusreservistä on liian helppoa siirtyä siviilipalveluksen puolelle. Suomen puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuudesta yli 95 prosenttia kun on reserviläisiä.
– Se murentaa koko puolustusjärjestelmän. Minua häiritsee henkilökohtaisesti, että reservissä oleva voi hypätä niin helposti pois, Nyberg jatkoi.
Myöhemmin perjantaina Reserviläisliiton verkkosivuille kirjoittamassaan kommentissa Nyberg pahoittelee rintamakarkuri-termin käyttöä ja pyytää anteeksi sotiemme veteraaneilta.
"Moni oli pahoittanut mielensä rintamakarkuri-termin käytöstä. Se ei toisiaan ollut harkittua eikä oikeutettua ajatellen sotiemme veteraaneja. Vuosina 1939-1945 rintamakarkuruutta aina välillä esiintyi mutta yleensä oli kyse kranaattikauhusta, kuolemanpelosta, pakokauhusta tai joukkopsykoosista, jotka erityisesti kesällä 1944 aiheuttivat paljon taisteluasemista pakenemisia. Valtaosa paenneista palasi kuitenkin takaisin etulinjaan saatua ruokaa, juomaa ja nukuttuaan yön yli.
Pyydän anteeksi näiltä sotiemme veteraaneilta enkä enää käytä reservistä kieltäytyjistä tätä termiä. Käytetään tästä mukavuudenhaluisesta ja itsekeskeisestä porukasta jatkossa vaikkapa nimitystä reservikarkurit."