Ukraina on alkanut kohdistamaan toimia Hersoniin kahdesta syystä, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-insituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Ensimmäinen syy liittyy siihen, että Venäjä piti äskettäin kuukauden mittaisen joukkoja huoltavan ja täydentävän operatiivisen tauon.
Tuona aikana Käihkön mukaan ei nähty juurikaan etenemistä rintamalla.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Toinen syy on se, että heinäkuun aikana Ukraina sai käyttöönsä paljon mediassa esillä olleita Himars-raketinheitinjärjestelmiä sekä muita pitkän kantaman ohjusjärjestelmiä länsimaista.
Lue lisää: HIMARS: Pekka Toveri kertoo, mistä kohuaseen tehokkuus tai hyödyttömyys riippuu
– Näillä Ukraina on pystynyt tuhoamaan Venäjän ammusvarastoja ja komentokeskuksia ja se on vaikuttanut Venäjän kykyyn käyttää epäsuoraa tulta. Ukraina on myös varmasti katsonut edukseen suunnata etelään, sillä Venäjän joukot ovat olleet siellä heikommat kuin esimerkiksi idässä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Joukot kerääntyvät etelään
Tosin tuoreimpien tiedustelutietojen mukaan Venäjä on alkanut siirtää joukkojaan idästä etelään, Käihko sanoo.
Aleksanteri-instituutissa vierailevana tutkijana toimiva Käihkö sanoo, että Ukraina yrittää nyt saartaa Hersonia. Ukrainalaislähteiden mukaan maan joukot ovat tuhonneet Hersoniin johtavat kaksi siltaa.
– Ukraina käyttää etelässä samaa strategiaa kuin idässäkin eli ”pehmittää” venäläisjoukkoja ensin tarkoilla ohjusiskuilla ja vasta sen jälkeen hyökkää jalan.
Käihkö kertoo, että ukrainalaisten viranomaisten viesteissä on kuulunut myös pelottelua venäläissotilaille, joilla yritetään saada heidät antautumaan tai peräytymään taisteluitta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:34
– Hersonin valtaaminen on Ukrainalle iso juttu, koska kaupunkisodat ovat aina todella kuluttavia. Ukraina joutuu myös miettimään kaupunkitaisteluita aika eri tavalla kuin Venäjä, sillä Venäjä ei välitä siviiliuhreista.
Puhuttaessa Hersonin alueesta, puhutaan suuresta alueesta. Käihkön mukaan Herson ja mukaan lukien Krimin niemimaa on noin 20 prosenttia Ukrainan pinta-alasta.
Kaupunkitaisteluiden kuluttavuudesta ovat puhuneet myös monet muutkin sota-asiantuntijat Maanpuolustuskorkeakoulusta aina kenraalimajuri evp. Pekka Toveriin. Kaupunkitaisteluita käsiteltiin varsinkin sodan alussa, milloin Venäjä yritti piirittää ja lopulta vallata maan pääkaupungin Kiovan.
Tärkeä kaupunki molemmille sotajoukoille
Käihkö sanoo, että Etelä-Ukrainassa Dnepr-joen suulla sijaitseva Herson on niin Ukrainalle kuin Venäjällekin tärkeä.
Herson on tärkeä venäläisille jo pelkästään maantieteellisistä syistä. Herson toimii maasiltana Krimin niemimaalta Venäjälle. Myös vesivarannot niemimaalle tulevat Hersonista, hän sanoo.
Käihkö näkee, että pitkällä aikavälillä Ukrainalle eteläiset- ja Mustanmeren rannikkoalueet ovat tärkeämpiä kuin itäiset alueet.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:01
– Ukraina pystyy elämään ilman Itä-Ukrainaa, mutta ilman meriyhteyttä Ukrainan taloudellinen selviytyminen on hankalaa.
Nyt Ukraina haluaa työntää venäläisjoukot rannikkoalueella idemmäksi, sillä Venäjä tavoittelee Hersonin länsipuolella olevaa Odessaa.
– Herson on ainoa paikka, jossa Venäjä on päässyt Dnepr-joen länsipuolelle. Se on ikään kuin sillanpääasema.
Ukrainan ensimmäinen suuri takaisinisku
Hersonin valtausyritys on Ukrainan ensimmäinen suuri takaisinisku, Käihkö muistuttaa. Oletettavaa on, että Ukraina haluaa osoittaa kansallensa, että maalla on kykyä ottaa takaisin Venäjän valloittamia alueita ja, että Ukraina voi voittaa sodan.
Käihkö pitää sitä todennäköisenä, että Venäjä jää puolustamaan Hersonia, mitä se ei tehnyt esimerkiksi vetäytyessään Kiovasta ja Hersonin alueella.