Ukraina salamurhaa vihollisiaan Venäjällä, ja Putin on voimaton – Ilmari Käihkö: Yksi ryhmä erityisesti kohteena

Venäjällä ja Venäjän Ukrainalta valtaamilla alueilla on tapahtunut Venäjän suurhyökkäyksen alettua lukuisia murhia, joiden tekijät ovat jääneet epäselviksi.

Ensimmäinen tällainen tapahtui keskellä Moskovaa viime vuoden elokuussa. 

Autopommi-iskussa kuoli tunnetun venäläisfilosofin Aleksandr Duginin tytär Darja Dugina. Epäilyjen mukaan todellinen kohde oli Duginan isä Aleksandr, jota on kuvailtu ultranationalistiseksi Venäjän hyökkäyssodan arkkitehdiksi.

Lue myös: Venäjän turvallisuuspalvelu väittää: Ukraina murhasi venäläisen äärinationalistin tyttären Darja Duginan

Venäjän Krasnodarissa murhattiin tämän vuoden heinäkuussa venäläinen sukellusveneen komentaja Stanislav Rzhitsky. Tuntemattomat ampujat tappoivat Rzhitskyn tämän ollessa aamulenkillä.

Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella kuoli tänä keskiviikkona venäjämielinen poliitikko Oleg Popov autopommin räjähdyksessä. Popov toimi venäjämielisen Luhanskin alueparlamentin jäsenenä.

Luhanskin alueparlamentin jäsen Mihail Filiponenko kuoli autopommin räjähdyksessä vajaa kuukausi sitten. Hän oli joutunut epäillyn salamurhayrityksen kohteeksi ensimmäisen kerran jo ennen sodan alkua 21. helmikuuta 2022, mutta tuolloin yritys oli epäonnistunut.

"Sellainen kohtalo kohtaa pettureita"

Tuorein tapaus on keskiviikolta, jolloin venäjämielinen ukrainalaispoliitikko Illja Kyva salamurhattiin lähellä Moskovaa.

Kyva oli ollut Ukrainan parlamentin jäsen ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan. Tämän jälkeen hän oli loikannut Venäjälle ja pyytänyt presidentti Vladimir Putinilta Venäjän kansalaisuutta.

Ukrainan puolustusalan lähteen mukaan Kyvan ampumisen organisoi Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU.

– Sellainen kohtalo kohtaa pettureita, kuten myös Putinin hallinnon kätyreitä, Ukrainan sotilastiedustelun edustaja Andrii Jusov kommentoi kuolemaa.

Lue myös: Ukrainan turvallisuuspalvelu murhasi Venäjän propagandaa levittäneen ex-kansanedustajan – "Sama kohtalo odottaa muitakin"

Murhat noudattavat tiettyä kaavaa

Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö arvioi kyseisten salamurhien noudattavan tiettyä kaavaa.

– Ensimmäisen iskun kohde oli venäläinen ideologi, jonka ukrainaiset näkivät koko Ukrainan valtion vastustajana ja sodan oikeuttajana. Yksi kohteista oli sotilaskomentaja, jonka epäillään osallistuneen Ukrainan vastaisiin sotatoimiin. Viimeinen oli takkinsa kääntänyt ukrainalainen, Käihkö listaa.

– Lisäksi yksi Venäjän kanssa yhteistyötä tekevä kollaboraattori yritettiin murhata Krimin niemimaalla, mutta murha epäonnistui.

Käihkö kuvaa keskiviikkona kuolleen Kyvan olleen sodan alussa vuonna 2014 äärinationalisti, joka teki myöhemmin "U-käännöksen" ryhtymällä Venäjän tukijaksi.

– Se on asia, jota monet ukrainalaiset – varsinkaan ukrainalaiset nationalistit – eivät ole pystyneet antamaan hänelle anteeksi.

Lue myös: CNN: Ukraina iski junaan Siperiassa

Ukraina pelkää kansalaistensa venäläistyvän

Käihkön mukaan Ukraina on alkanut kohdistaa toimiaan yhä enemmän juuri Venäjän kanssa yhteistyötä tekeviä kollaboraattoreita, yhteistoimintahenkilöitä vastaan.

– Kun rintamalinjat ovat aika lailla jumiutuneet, kollaboraattoreiden murhilla yritetään vaikuttaa siihen, että ukrainalaiset eivät tekisi yhteistyötä venäläisten kanssa tai eivät ainakaan edistäisi venäläistämistoimia (Venäjän valtaamalla) alueella.

– Ukrainan suuri pelko on nyt se, että Venäjä saa venäläistämistoimillaan miehitetyt alueet lähemmäs itseään ja alueella asuvat ukrainalaiset pikkuhiljaa venäläisiksi. Venäjä satsaa alueelle siksi nyt massiivisesti rahaakin.

Käihkö uskoo, että Ukrainan tekemiä erilaisia murhia tullaan näkemään Venäjällä siksi vastaisuudessakin.

– Ukrainan puolelta on tavallaan fiksua iskeä nimenomaan ukrainalaisia vastaan. Sillä saadaan poliittista vaikutusta enemmän kuin hyökkäämällä esimerkiksi venäläisiä sotilaskomentajia vastaan. 

Lue myös: Putinin vahtikoirien ex-vastuuhenkilö: Putin elää jatkuvassa salamurhan pelossa

Ex-henkivartija paljastaa: Putin ei luota edes

Johtaako ketju lopulta Putiniin?

Miten tämä sitten vaikuttaa Vladimir Putinin uskottavuuteen ja vakuuttavuuteen sodan johdossa? Tai voisiko iskujen kohteena olla lopulta myös itse Putin?

Käihkön mukaan iskut eivät vaikuta presidentin asemaan tai ajatuksiin välttämättä mitenkään.

– Emmehän me tiedä edes sitä, miten paljon hän seuraa koko sotaa. Lisäksi nämä ovat edelleen yksittäisiä tekoja, eli me emme ole nähneet mitään salamurhien aaltoa. Tämä ei siis vaikuta häneen välttämättä millään tavalla.

Käihkön mukaan yleensä sodassa poliittiset johtajat eivät käy toisia poliittisia johtajia vastaan. Syy on se, että jos näin tehdään, vastapuoli vastaa samalla mitalla.

– Poikkeuksiakin on. Tiedetään, että Yhdysvallat yritti 2003 Irakin sodan alussa tappaa Saddam Husseinin ohjusiskulla. Toisaalta Ukrainan mukaan Volodymyr Zelenskyi on yritetty salamurhata tämän sodan aikana ainakin viisi kertaa. Jos siis Venäjä on tehnyt näin, miksei Ukraina tekisi samalla tavalla? Ukrainalaisten pitää kuitenkin se ymmärtää, että jos Putinin murhaaminen onnistuisi, siitä voisi koitua arvaamattomia seurauksia.

Käihkö huomauttaa, että Putinin hengiltä saaminen on kaiken kaikkiaan eri luokan operaatio kuin vaikkapa lenkillä olleen sukellusveneen komentajan tappaminen.

– Putin on ilmeisesti melko paranoidi ja varovainen. Hän on rakentanut turvallisuuskoneistonsa sillä tavalla, että edes hallinnon sisällä olevat vastustajat – puhumattakaan ukrainalaisista tai muunmaalaisista – eivät pysty häneen ulottumaan. Hän on varmasti varautunut tällaiseen.

– Eli jos maallikot nyt ajattelevat, että tästä lähtee ketju Putinia kohti, se on hyvin epätodennäköistä, Käihkö sanoo.

Lue myös: Ukraina hyökkäsi Venäjän hävittäjien kimppuun pahvisilla droneilla – lennokit "käytännössä näkymättömiä"