Onnistunut drooni-isku Primorskin öljysatamaan Itämeren rannalla pakotti Venäjän keskeyttämään maan taloudelle kriittisen öljyn lastaamisen tankkereihin.
Ukrainan drooni-isku Venäjän luoteisosassa sijaitsevaan Primorskin, eli suomeksi Koiviston satamaan Karjalan kannaksella, on ensimmäistä kertaa pakottanut Venäjän keskeyttämään lastaukset maan tärkeässä Itämeren öljyterminaalissa, sanovat kaksi alan lähdettä ja Ukrainan armeija. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Primorskin sataman kapasiteetti on noin miljoona tynnyriä raakaöljyä päivässä, mikä tekee siitä keskeisen vientikeskuksen Venäjän öljylle ja suurimman sataman maan länsiosassa. Sataman kautta maailmalle kuljetetaan Venäjän lippulaivaöljyä, Urals-laatua, sekä dieseliä.
Drooni-isku, joka oli ensimmäinen raportoitu hyökkäys kyseiseen satamaan, sytytti tuleen kaksi alusta, lähteet kertoivat Reutersille.
Primorsk sijaitsee lähellä Pietaria, jossa myös Pulkovo-lentokenttä keskeytti hetkellisesti toimintansa droonioperaation takia. Venäjän armeijan mukaan se torjui yön aikana yhteensä 221 ukrainalaista droonia. Ukrainan puolustusvoimilla ei ollut välitöntä kommenttia Venäjän väitteisiin.
Lue myös: Venäjä: Ukrainalta yksi sodan suurimmista droonihyökkäyksistä
Ukraina kiristää öljyruuvia
Kiova on lisännyt drooni-iskujaan Venäjän energiainfrastruktuuriin pyrkiessään painostamaan maata rauhanneuvotteluihin ja katkaisemaan Venäjän tärkeimmän tulonlähteen – raakaöljyn viennin – rajoittamalla sen vientikykyä.
Öljytulot ovat ratkaisevan tärkeitä Venäjälle sen talouden kärsiessä länsimaiden pakotteiden takia.
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU kertoi iskeneensä Primorskin satamaan drooneilla yön aikana, mikä johti tulipaloon ja lastaustoiminnan keskeyttämiseen.
Öljyn lastaus Primorskista keskeytettiin perjantain varhaisina tunteina, kertoivat kaksi sataman lastauksista perillä olevaa lähdettä. Ei ollut selvää, oliko toiminta päässyt jatkumaan illansuussa Suomen aikaa.
Leningradin alueen venäläinen kuvernööri Aleksandr Drozdenko vahvisti, että drooni-isku oli sytyttänyt tuleen yhden aluksen ja pumppuaseman, mutta ei maininnut toiminnan keskeytyksestä.
Myöhemmin Drozdenko kertoi, että palo oli sammutettu eikä öljyvuodon vaaraa ollut. Hänen mukaansa alueella tuhottiin yli 30 droonia.
Satamaa operoiva yhtiö Transneft ja Venäjän energiaministeriö kieltäytyivät Reutersin mukaan kommentoimasta asiaa.
Öljyn hinta nousi lähes kaksi prosenttia Primorskin lastausten keskeydyttyä, mikä kumosi ylitarjontaan ja heikentyneeseen Yhdysvaltain kysyntään liittyvän paineen.
Muutkin satamat kohteena
Iskun seurauksena vaurioitui kaksi öljytankkeria, Reutersin lähteiden mukaan Kusto ja Cai Yun. Kusto on Aframax-luokan tankkeri, jonka kapasiteetti on noin 700 000 tynnyriä, ja sen omistaa sekä hallinnoi Solstice Corp. Cai Yun on myös Aframax, ja sen omistaa Acceronix Ltd. Molemmat on rekisteröity Seychelleille.
Aframax on öljyä kuljettavien säiliöalusten kokoluokitus, jolla tarkoitetaan noin 100 000 tonnin aluksia.
Muut Venäjän satamat, kuten läheinen Laukaansuun ja Mustanmeren Novorossiisk, ovat olleet Ukrainan toistuvien iskujen kohteina viime kuukausina.
Venäjän öljynvienti on jo valmiiksi rajoitettua, sillä Laukaansuun satama ei ole vieläkään palauttanut täyttä kapasiteettiaan elokuun drooni-iskun jälkeen. Satama toimii tällä hetkellä puolella kapasiteetista.
Vladimir Putin osallistui Primorskin sataman avajaisiin vuonna 2001, vuosi sen jälkeen, kun hänestä tuli presidentti. Satama rakennettiin vähentämään riippuvuutta muista Venäjän Itämeren satamista.
Lue myös: Tästä Putin ei pidä: MTV löysi Medvedeviin yhdistetyn ökyjahdin hyllystä kielletyn kirjan
Bensakriisi yltyy
Venäjä on kasvattanut syyskuun raakaöljyn vientisuunnitelmaansa länsisatamista 2,1 miljoonaan tynnyriin päivässä, mikä on yksitoista prosenttia enemmän kuin alkuperäinen tavoite. Tämä johtuu siitä, että drooni-iskut venäläisjalostamoihin ovat vähentäneet raakaöljyn kotimaista kysyntää.
Venäjä on pakotettu lisäämään raakaöljyn vientiä ulkomaille, sillä se ei saa hyödynnettyä haluamaansa osuutta öljystään kotimaassa. Maan jalostamotoiminta on kärsinyt Ukrainan aiemmissa onnistuneissa iskuissa maan öljyinfrastruktuuriin.
Jalostustoiminnan häiriöt yhdistettynä kovaan kausiluontoiseen polttoainekulutukseen ovat johtaneet kipeään polttoainekriisiin maassa.
Aiemmin kriisistä vaiennut Venäjän mediakin on joutunut myöntämään ongelman, kertoo Ukrainan sotaa seuraava ajatushautomo ISW. Muun muassa venäläismedia Izvestiya kertoi toissa päivänä polttoainepulan levinneen maan kaukaisimmista kolkista keskeisemmillekin seuduille ja koettelevan jo kymmentä venäläisaluetta.
Kansalaisille polttoainepula näkyy kohonneina hintoina ja paikoin suljettuina bensa-asemina.