Suomessa on erikoissairaanhoidon yksiköitä, jotka uhkaavat romahtaa

MTV:n sote-studiossa tänään: Onko julkinen terveydenhuolto pelastettavissa? 13:56
MTV:n sote-studiossa tänään: Onko julkinen terveydenhuolto pelastettavissa?

Työtaakka vie erikoislääkäreitä aiempaa yhä useammin julkiselta yksityiselle sektorille, kertoo MTV:n sote-studiossa vieraillut asiantuntija.

Suomen erikoislääkäriyhdistyksestä kerrotaan, että eri puolilta Suomea löytyy jopa romahtamispisteessä olevia yksiköitä.

Nykyään potilaita lähetetään erikoissairaanhoitoon myös ilman, että heitä on edes varsinaisesti tutkittu.

"Monin paikoin tilanteet ovat hälyttäviä"

Puheenjohtaja Auli Juntumaa kertoo erikoissairaanhoidon polarisaatiosta: löytyy paikkoja, jossa virat ovat täynnä ja sitten on yksikköjä, joissa valtaosa viroista on täyttämättä.

– Monilla erikoisaloilla on isoja ongelmia. Vaikkapa silmätaudeilla jonossa odottaminen voi merkitä sokeutumisriskiä. Monin paikoin tilanteet ovat hälyttäviä, sanoo Juntumaa.

Myös ensisijaisen terveydenhuollon paikoin syvä ahdinko on tässä taustalla.

Onko jo jopa sellaisia tilanteita, että yksiköt ovat romahtamispisteessä?

– Näin voi sanoa, toteaa Juntumaa.

Nyt erikoissairaanhoitoon näyttää tulevan myös lähetteitä potilaista, jotka periaatteessa kuuluisivat perustasolla hoidettaviksi tai jotka ovat puutteellisesti tutkittuina tai olennaisilta osin täysin tutkimatta.

– Nyt tulee lähetteitä potilaista, joita ei ole tutkittu. Potilaan kliininen tutkimus on perusta laboratoriotutkimusten, diagnostiikan ja hoitojen kohdentumiselle oikein. Se on myös perusta hoidon oikealle porrastukselle.

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi.

Työkuorma ei ole kohtuullinen

Hallituksen panostukset Kela-korvauksiin eivät Juntumaan mukaan siirrä lääkäreitä yksityiselle sektorille, vaan se, että työkuorma ei ole kohtuullinen eikä oma työ ole hallittavuuden rajoissa.

– Silloin sieltä joudutaan lähtemään. Jos virkaan on kasattu kahden tai kolmen lääkärin työt, niin silloin niihin virkoihin ei välttämättä tule edes hakijoita. Virkamäärä on siis arvioitu väärin.

Lisäksi tukihenkilöstöä on vähennetty ja lääkärit joutuvat tekemään heidän työtään. Iso byrokratia ja tukihenkilöstövaje yhdessä ovat raskas yhtälö.

Onko lääkäreiden siirtymä julkiselta yksityiselle kiihtynyt?

– Erikoissairaanhoidossa varmasti jonkun verran ja kokonaistilanne on sellainen, että lääkärit ajattelevat sitä yhä enemmän.

Jopa puolet ajasta kuluu lausuntoihin

Byrokratia on kasvanut terveydenhuollossa suureksi taakaksi, mutta lainvalmistelussa tuli päinvastoin noudattaa pienimmän kuormituksen periaattetta, toteaa Juntumaa.

– Kun esimerkiksi psykiatrin työajasta voi joissakin tehtävissä pahimmillaan jopa puolet mennä lausuntojen tekemiseen, hälytyskellojen pitäisi soida.Tuo aika on pois potilastyöstä.

Oman haasteensa tuo se, että lääkärityössä osa-aikatyö on yleistynyt.

– Ensisijaisen terveydenhuollon puolella jopa kolmannes tekee osa-aikatyötä ja erikoissairaanhoidossa viidennes.

"Lääkäreiltä pois tarpeettomat taakat, työhön joustoa, mahdollisuus tehdä työnsä hyvin"

Asiantuntija kertoo, että moniammatillinen työyhteisö on julkisella sektorilla hyvin tärkeä asia myös lääkäreille.

– Kun olosuhteet ovat kunnossa, lääkärit ovat motivoituneita toimimaan potilaan parhaaksi. Lääkäreiltä pois tarpeettomat taakat, työhön joustoa, mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, summaa Juntumaa.

– Nyt on kiire palauttaa julkisen sektorin resurssit ja houkuttelevuus sellaiselle tasolle, että terveydenhuollon kokonaisuus toimisi tarkoituksenmukaisesti.

Lue myös:

    Uusimmat