Kansanedustajalta radikaali ehdotus vuokralääkäriongelman kitkemiseksi: "Kyse on laillistetusta ryöstöstä"
Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen ehdottaa lääkäreille työvelvoitetta julkiselle sektorille.Str / Lehtikuva
Julkaistu 02.11.2023 12:02
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Keskustan kansanedustaja puuttuisi vuokralääkäriongelmaan velvoittamalla lääkärit töihin julkiselle sektorille.
Lääkärit tulisi velvoittaa työskentelemään julkisella sektorilla valmistumisensa jälkeen, ehdottaa keskustan kansanedustaja Petri Honkonen. Näin puututtaisiin vuokralääkäriongelmaan ja lääkäripulaan hyvinvointialueilla.
– Vuokralääkäriongelmaa pitäisi pystyä suitsimaan lainsäädännöllä. Kyse on tällä hetkellä laillistetusta ryöstöstä, Honkonen sanoo.
Hyvinvointialueet joutuvat ostamaan yhä enemmän vuokratyövoimaa yksityisiltä yrityksiltä, koska eivät saa palkattua vakituisia lääkäreitä.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa hyvinvointialue joutuu maksamaan vuokralääkäreistä viisinkertaisia summia omiin työntekijöihin verrattuna. Lääkäripula vaivaa erityisesti itäistä Suomea ja muita harvaan asuttuja alueita.
Katso video: Vuokralääkärisoppa hämmentää – mikä on vaikutus potilaisiin?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Honkosen mielestä vastavalmistuneet lääkärit voitaisiin velvoittaa työskentelemään "hyvinvointialueen osoittamassa paikassa", ja velvoite voisi olla kestoltaan joitakin vuosia.
– Lääkäriksi opiskelevat saavat todella laadukkaan koulutuksen ilmaiseksi, ja työllistyvät hyväpalkkaiseen työhön. Kyllä yhteiskunnalla on oikeus vaatia tiettyjä asioista, Honkonen sanoo.
Tällä hetkellä erikoislääkäreiksi opiskelevilla on velvoite työskennellä yhdeksän kuukauden ajan terveyskeskuksessa.
Yksi syy vuokralääkäreiden käyttöön on julkisen sektorin lääkäripula, joka on kaksinkertaistunut vuodesta 2015 lähtien.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yli kolmannes alueen terveyskeskuslääkäreiden tehtävistä oli viime vuoden lopulla täyttämättä.
Samalla lääkäreiden koulutusmääriä ei juuri ole lisätty.
Honkosen mielestä lääkärikoulutusta tarvitaan lisää.
– En osaa ottaa kantaa siihen, kuinka paljon, mutta sanotaan, että riittävästi. Pitää muistaa, että se vaikuttaa aikaisintaan vasta seitsemän vuoden päästä.
Honkonen toimi viime hallituskaudella tiede- ja kulttuuriministerinä vastaten myös korkeakoulujen aloituspaikkamääristä.
Tuolloin hän ei ajanut lääkärikoulutuksen lisäämistä.
– Se ei ollut sillä tavalla esillä. Yliopistot eivät itse hakeneet lisäpaikkoja. Jotenkin keskustelu lääkärikoulutuksen lisäämisestä on ollut vähän no go -aihe. Osin varmaan siitä syystä, että rahat ovat olleet vähissä, ja samalla rahalla on saatu muille aloille enemmän lisäaloituspaikkoja, Honkonen sanoo.
Hallitus luvannut selvittää ratkaisuja
Viime vuonna lääkärikoulutuksen aloitti 779 opiskelijaa, kun vuonna 2015 aloituspaikkoja oli 737.
– Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat nostaneet lääkärien koulutuspaikkojen määrää selvästi vuosina 2010–2019, kun Suomessa koulutusmäärä on pidetty noin 600-700:ssa. Koulutusmääriin on tehty vain pieniä muutoksia, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä, valtiovarainministeriö toteaa.
Honkosen mielestä myös Lääkäriliiton tehokas lobbaus on osatekijä siihen, että koulutusmääriä ei ole lisätty.
– Kyllä se on hyvin tiedossa, että Lääkäriliitto on pyrkinyt vuosia estämään lääkäreiden koulutusmäärien lisäämisen. Ja tulokset nähdään nyt siinä, millaista nettoa vuokralääkärit tekevät verorahoilla.
Katso video: Vuokralääkäreistä maksetaan jopa viisinkertaisia summia – Vantaa-Keravan hyvinvointialue haluaa kieltää vuokratyön kokonaan.
2:24
Lääkäriliitto ei päätä lääkäreiden koulutusmääristä, mutta on julkisuudessa vastustanut aloituspaikkojen lisäämistä, ja vaatinut aloituspaikkojen vähentämistä enintään 600 opiskelijaan vuodessa.
Liitto on perustellut kantaansa lääkärikoulutuksen laadulla ja sillä, että myös ulkomailla lääkäriksi opiskelee paljon suomalaisia.
Nykyisin Lääkäriliitto ei vastusta lääkärikoulutuksen lisäämistä, jos sosiaali- ja terveysministeriön selvitys toteaa sen olevan tarpeen, ja mikäli "jälkeenjääneet koulutusresurssit varmistetaan".
– Kuten kaikki tiedämme, lääkärikoulutus on pitkäkestoista ja myös kallista, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) kommentoi eduskunnan kyselytunnilla toissa viikolla.
Valtiovarainministeriön mukaan lääkärikoulutuksen lisääminen olisi kuitenkin julkisen talouden näkökulmasta kannattavaa, vaikka lääkärikoulutuksen kustannukset olisivat kolminkertaiset nykyisiin arvioituihin keskimääräisiin yksikkökustannuksiin verrattuna.
