Suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään on pesiytynyt ilmiö, jossa hoitoa vaativat saavat sitä, mutta hiljaisemmat eivät ja Valviran pitäisi puuttua asiaan mittavilla uhkasakoilla. Kyseessä on koko kansakunnan kokoinen mielenterveyskriisi.
MTV Uutisille asiasta puhuneen psykiatrian professori Samuli Saarnin mukaan mielenterveyskriisi ei ole enää nuorten vaan koko kansakunnan kokoinen kestävyysvajekriisi, joka pitäisi korjata vahvalla kansallisella ohjauksella.
THL:n tilastojen mukaan lasten ja nuorten kohdalla joka neljäs ja aikuispotilaista joka kolmas odottaa psykiatriseen erikoissairaanhoitoon yli hoitotakuulain maksimirajan.
Saarnin mukaan hoitotakuun ylittäminen peittää yleensä alleen vielä kurjemman todellisuuden.
– Hoitotakuun paukkuminen on indikaattori, että prosessi ei toimi. Mutta jos pääsee hoitoon kolmessa tai kuudessa kuukaudessa, ei se tarkoita, että saa oikeaa hoitoa. Se on vasta alku sille, toteaa psykiatrian professori Samuli Saarni.
Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta.
Kovaääniset saavat hoitoa
Järjestelmässä elää vahvasti kiusallinen ilmiö, toteaa professori.
– Kun rahat ovat tiukassa, hoitoa saavat ne, jotka pitävät itsestään suurinta ääntä. Ne hoidetaan, jotka osaavat valittaa ja vaatia. Ne, jotka eivät osaa, eivät saa. Eihän se tietenkään eettistä ole.
– Mielenterveyskriisistä on muodostunut keskeinen kansanterveyssongelma. Ei tämä itsekseen korjaannu.
Professori toivoo valvontaviranomaisilta tiukkoja toimenpiteitä.
– Olisi ihan oikein ja piristävää, että alettaisiin lähettämään uhkasakkoja siitä, että ihmiset eivät pääse hoitoon. Kannattaisin kyllä lämpimästi.
2:13
"Mielenterveysongelmien mittakaavaa ei ole ymmärretty"
Saarni kantaa huolta siitä, että poliitikot eivät toimi tilanteen vaatimalla vakavuudella.
– Meillä ei ole tehty juuri mitään. Eli meillä on lasten ja nuorten terapiatakuu ja siinä se melkein on.
Saarnion mukaan puhutaan yli 10 miljardin euron ongelmasta.
– Se on sattumalta aikalailla saman verran kuin valtio velkaantuu vuodessa. Siitä alle neljäsosa on hoidon kustannuksia ja siitä neljäsosasta pieni murto-osa on avohoidon psykososiaalisten hoitojen kustannuksia, johon ollaan nyt lisäämässä 30 miljoonaa. Jostain syystä tätä mittakaavaa ei ymmärretä eikä olla reagoitu.
"Julkiselta sektorilta lähtenyt satoja psykiatreja"
Tilannetta pahentaa psykiatripula. Psykiatreja on siirtynyt viime vuosina enenevästi pois julkiselta sektorilta.
– Julkiselta sektorilta on lähtenyt satoja psykiatreja.
Tällä hetkellä Suomen 900 psykiatrin virasta on täytettynä enää noin kolmasosa.
– Osasyynä siirtymään varmaankin se, että psykiatrian työ on muuttunut byrokraattiseksi ja painottuu erilaisten lausuntojen tekoon.
Paheneva psykiatripula tekee kasvavaan psykiatristen palveluiden kysyntään vastaamisen erittäin vaikeaksi, ja pahentaa samalla rekrytointia entisestään.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
"Täysin järjetöntä"
Saarnin mukaan palveluiden kysyntä on nyt niin kova, että ilman mittavia digitaalisia hoitoja asia ei tule onnistumaan.
Professori esittää vahvaa kansallista ohjausta ja ohjelmaa, jolla luodaan yhteinen kansallinen mielenterveyskeskus ja digitaalinen järjestelmä.
– Meillä on nyt luotu järjestelmä, jossa kaikki 22 aluetta rakentaa omat digitaalisensa. Se on täysin järjetöntä.