Raakaa ylityötä ja toimintatapojen muutosta – jonoutumista pyritään välttämään kaikin keinoin. Näin kuvailee asiantuntija sitä, miten jonot terveysasemilla voidaan poistaa. Tai näillä keinoin ainakin Helsingin Kivikko onnistui siinä.
Terveysasemien johtajalääkäri kertoo myös, että vuokraustoiminta ei ole kaukaa viisasta, sillä vuokralääkärit tulisivat 50–60 prosenttia kalliimmaksi.
SOS – Save Our Sote MTV:n ohjelmasarjassa sote-aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan tärkeitä teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? |
Takaisin Kivikkoon. Vielä lopputalvesta jono oli kymmenien päivien mittainen. Kesän alussa hoitotakuuseurannan mukaan T3-luku (kolmas vapaa kiireetön aika lääkärille) oli jo puhdas nolla. Tosin jonot ovat loppukesästä taas henkilökunnan lomien vuoksi kasvaneet, mutta ovat kuitenkin maltillisella tasolla.
Miten jonoutumista vältetään?
– Se lähtee arjen päivittäisestä johtamisesta ja uudenlaisesta organisoinnista. Se lähtee siitä, että ihmisiä ei laiteta jonoon, vaan heidät pyritään hoitamaan heti.
Kivikon nolla on toistaiseksi ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Esimerkiksi Myllypurossa T3 on nyt elokuussa 60 päivää, Kalasatamassakin noin 40 päivää.
Lue myös: Lääkäriliitto tyrmää hallituksen panostukset Kela-korvauksiin: "Ei mitään järkeä"
Lääkäri ei monesti ole se oikea ammattilainen
Käytännössä Kivikossa lopetettiin ajattelemasta, että on sekä kiireellisiä että kiireettömiä potilaita. Lukkarinen alleviivaa ajatusmallia ja sen muokkaamista.
– Hyvin helposti käy niin, että ihmisiä laitetaan vain jonoon, ja se vähitellen alkaa ruokkia itse itseään.
– Viime kädessä se on ajatusmalli. Pyritäänkö kaikin keinoin hoitamaan asia tänään vai jätetäänkö asia huomiselle? Loppujen lopuksi voi käydä, että asia jätetäänkin ylihuomiselle tai parin viikon päähän. Näin alkaa muodostua jono, joka sitten on taas purettava.
Kivikossa tehtiin myös huomio, että lääkäri ei monesti ole se oikea ammattilainen hoitamaan potilaan tilannetta, vaan esimerkiksi fysioterapeutti. Aiemmin potilas lähetettiin herkemmin nimenomaan lääkärille – jonon jatkoksi.
Hoitotakuulainsäädäntö itsessään ei kuitenkaan poista kroonista henkilöstöpulaa. Miten tehdä terveysasemista niin houkuttelevia, että ammattilaiset eivät lähde?
– Valitettavasti meillä on vaihtuvuudessa tietynlaisia ongelmia esimerkiksi sen takia, että lääkäreiden koulutuspolku johtaa siihen, että lääkärit tulevat osittain vain tutustumaan terveyskeskustyöhön. Se johtaa siihen, että vääjäämättä syntyy vaihtuvuutta. Mutta kyllähän meillä on hirveästi työtä tehty siihen, että henkilöstö viihtyisi ja sitoutuisi meihin. Pääosin sisäänvirtaus on ollut parempi kuin ulosvirtaus monessa mielessä.
Entä onko vuokratyöntekijöissä järkeä?
– Teimme vastikään tuotantotapa-analyysin ja osoittautui, että vuokratyövoima, lääkärit, osoittautui 50–60 prosenttia kalliimmaksi.
Huolena on myös se, viekö hoitotakuun toteuttaminen voimat jostain muusta tärkeästä.
– Itse toivoisin, että hoitotakuun lisäksi pystyisimme keskittymään ennaltaehkäisevään hoitoon, jolla on vielä pidemmät ja enemmän säästävät vaikutukset. Tämä toki kilpailee sen kanssa.