Työntekijät lopettavat nyt sen takia, että työnantaja ei arvosta heitä tarpeeksi – uravalmentaja kertoo syyt, jotka saavat työntekijät laittamaan hanskat tiskiin

Työpaikan vaihtaminen käy nyt kiivaana. 

Tämän on huomannut uravalmentaja Susan Calonius. Hän työskentelee uravalmentajana Coollassa, joka toimittaa työllisyyspalveluita useille suomalaisille ammattiliitoille, muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAMille.

Uutta työpaikkaa tai jopa kokonaisesta alanvaihdosta mietitäänkin nyt erityisesti palvelualoilla. Jopa kolme neljästä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työntekijöistä kertoi miettineensä työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana.

Nämä ajatukset välittyvät myös uravalmentaja Caloniukselle

– Koko ajan on enenevissä määrin niitä, jotka ovat varmoja, että he haluavat vaihtaa alaa, ja sitten mietitään, mikä se uusi ala voisi olla, hän sanoo.

Työnantajalta halutaan kunnioitusta

Yksi syy palvelualan työntekijöiden halukkuuteen jättää nykyinen ura taakse on eittämättä koronaviruspandemia ja sen mukanaan tuoma poikkeusaika. 

– Ensimmäistä kertaa ihmiset ovat pysähtyneet ja nähneet sen, että ala ei olekaan niin varma. Eli se epävarmuus vaikuttaa, Calonius sanoo. 

Aivan yksin koronapandemiasta kiihtynyt alanvaihtointo ei kuitenkaan johdu. Myös työnantajilla osansa siinä, että työntekijät päättävät lopettaa ja etsiä uutta työtä.

– Tulee paljon sellaisia kokemuksia, että työnantajapuoli ei ole hoitanut lomautuksia ja muita hirveän hyvin, Calonius toteaa.

– Työntekijöille tulee sellainen olo, että heitä ei arvosteta lainkaan heidän omassa työssään, ja että he ovat liikuteltavia palikoita, hän jatkaa. 

Arvostuksen puutteesta kumpuaa halu vaihtaa alaa, mutta myös vaihtaa työpaikkaa sellaiselle työnantajalle, joka arvostaa heidän työpanostaan ja kokee, että heidän tekemänsä työ on merkityksellistä. 

Pandemia laittoi prioriteetit uuteen uskoon

Epävarmuuden ja työnantajan toiminnan lisäksi Calonius nimeää vielä kolmannen syyn, miksi nykyisen työn lopettaminen ja alanvaihto on nyt niin monella mielen päällä.

Se liittyy työaikoihin. Palvelualoilla tehdään pitkää päivää ja myös kolmivuorotyö on alalla normaalia. Vuorot voivat olla yöllä, päivällä, aamulla, illalla tai viikonloppuna.

– Kun työntekijät on lomautettu, ovat he ensimmäistä kertaa huomanneet sen, miten mukavaa olisi, jos heidän työaikansa tukisivat paremmin työelämää, ja vaikka ystäviä voisi nähdä enemmän, Calonius selventää.

Hyvin työntekijöistä huolta pitäneille työnantajille sen sijaan halutaan päästä töihin.

– Sana kiirii, että tämä [työnantaja] on pitänyt hyvää huolta ja ihmiset ovat kokeneet, että he ovat tärkeä tärkeä osa sitä työpaikkaa. Sellaisiin työpaikkoihin myös haetaan. 

Työnantajalta halutaan tukea ja joustoa

Työpaikan- ja alanvaihtoa mietitään nyt myös palveluammattien ulkopuolella. 

Esimerkiksi jotkin työntekijät ovat kokeneet työnantajansa johtotyylin etätyön aikakaudella kehnona. Moni on kokenut jääneensä yksin työtaakansa kanssa. 

– Jos on kokenut jäävänsä todella yksin, eikä ole saanut apua eikä tukea ja kokee, että työnantaja, työpaikan johto tai oma esihenkilö ei ole hoitanut johtamista hyvin, niin silloin osa on päätynyt vaihtamaan työtä. Ja osa on tällä hetkellä vaihtamassa. 

Yhtä lailla työantajan joustamattomuus työkäytännöissä voi kannustaa luomaan uraa muualla. Lähiaikoina kysymykseksi nousee, miten työnantaja suhtautuu etä- tai hybridityön tekemiseen, kun työntekijät alkavat tehdä paluuta toimistoille. 

– On sellaisia työantajia, jotka ovat ilmoittaneet, että meillähän ei sitten tehdäkään enää etätyötä. Tai ovat muuten tosi joustamattomia. 

LUE MYÖS: Tulevaisuustutkija: Pandemia muuttaa työelämää odotettua radikaalimmin – "Ihmisen maksimikapasiteetti tulee esille"

LUE MYÖS: Joidenkin yritysten koronaopit huolestuttavat – DNA:n etätyölinja ei muutu: "Jokainen saa päättää, missä työnsä tekee"

Työntekijöiden valta-aika?

Toki myös yhteiskunnallisella tilanteella ja työpaikkojen saatavuudella on vaikutusta ilmiöön.

Nyt juuri työpaikkoja on tarjolla enemmän, kuin paikkoihin on halukkaita työntekijöitä. Varsinkin ravintola-alaa on koetellut huima työvoimapula. 

Työnhakijan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että on varaa valita. Tietyssä mielessä he ovat valta-asemassa työnantajiin nähden, joilla on paljon paikkoja täytettävänä. 

Tilanne olisi päinvastainen, jos työpaikkoja ei olisi nyt yltä kyllin tarjolla.

– Pahimpana korona-aikana, kun oli lomautuksia, yt-uutisia yt-uutisten perään ja irtisanomisia, niin silloin näkyi se, että irtisanotut ihmiset kokivat, että on pakko vain löytää joku – mikä tahansa – työ. 

Nyt taas kun tulevaisuudennäkymät ovat vakaammat ja paikkoja on, miettivät työntekijät enemmän omia mielenkiintojaan ja osaamistaan työnhaussa – eivät vain pakkoa ja selviytymistä. 

LUE MYÖS: Työvoimapulasta on tullut jo paha kasvun este Suomessa – työttömyys vähentynyt roimasti

Vastaava trendi nähty maailmalla

Työntekijöiden yhtäkkiä kasvaneet alanvaihtoaikeet on noteerattu myös muualla kuin Suomessa.

Yhdysvalloissa on puhuttu jopa irtisanoutumisaallosta (The Great Resignation), sillä niin moni ihminen on nyt päättänyt lopettaa työnsä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lopetti työnsä pelkästään tämän vuoden huhtikuussa.

Alanvaihtotoiveita ja irtisanoutumishaluja on selvitetty myös Microsoftin  , johon vasti 30 000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Kyselyn perusteella huimat 41 prosenttia työntekijöistä harkitsi joko työstään lähtemistä tai jopa alan vaihtoa.

Syyt sille, miksi työntekijät haluavat lähteä töistään, ovat maailmalla samankaltaisia, kuin mitä uravalmentaja Susan Calonius nosti esille. Erityisen monelle päätös irtisanoutua juontaa juurensa siihen, .