Työnhakija voi ajaa kiville etsimällä sitä kuuluisaa hyvää tyyppiä. Todellinen työyhteisön tukipilari voi löytyä aivan muualta.
Ulospäin suuntautunut, joustava, energinen, iloinen.
Hyvä tyyppi.
Nämä ovat ne piirteet, jotka toistuvat usein mantran tavoin, kun työyhteisö hakee uutta jäsentä. Henkilöä, jonka kanssa on mahdollisimman kiva tehdä töitä.
Mutta tässä lähtökohdassa piilee ansa. Tutkimus kertoo, että persoonallisuuden piirteet selittävät murto-osan työsuoriutumisesta. Silti suurin osa rekrytoinnin ajasta voi mennä näiden pintapiirteiden arviointiin.
– Me saatamme menettää erilaista osaamista ja erilaisia ihmisiä sen vuoksi, että me liikaa kiinnitymme siihen, että tässä on meidän normimme. Tässä on ne hyvät tyypit, joita me etsimme, sanoo työelämätutkija Reima Launonen MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.
Tärkein piirre
Akatemiatutkija Aino Saarisen mukaan ongelma ei ole siinä, että positiivisia piirteitä arvostetaan, vaan siinä, että niiden kuvitellaan kertovan työntekijästä paljon enemmän kuin ne todellisuudessa kertovat.