Kalevi Sorsa -säätiön tutkimusraportin mukaan esimerkiksi valtiontalouden 8–11 miljardin euron sopeutustarve voi muuttua merkittävästi, jos talousennusteet osoittautuvat vääriksi.
Talouspolitiikkaa ei tulisi sitoa liikaa suomalaisten ennustelaitosten tekemiin talousennusteisiin, arvioi Kalevi Sorsa -säätiö tänään julkaistussa tutkimusraportissaan.
Raportin mukaan ennusteita laaditaan epätarkkojen tietojen ja epävarmojen oletusten pohjalta.
Suomen Pankki palkittiin kesäkuussa seitsemättä kertaa Suomen tarkimmaksi talousennustajaksi. Vaikka palkintona oli kristallipallo, ennusteet eivät synny sitä tuijottamalla.
– Meilläkin katsotaan työllisyyslukuja, rakentamisen lukuja, erilaisia investointilukuja, kuluttajien luottamusta, yritysten luottamusta sekä tilauskantoja, ennustepäällikkö Juuso Vanhala listaa.
Vanhala ei allekirjoita tutkimusraportin kritiikkiä ennustelaitoksia kohtaan.
– Bruttokansantuote ei ole ainoa luku ennusteessa eikä ainakaan sen desimaalin tuijottaminen. Ennusteen tärkein anti on tarina ja mekanismit mistä talouskasvun ajurit tai jarrut tulee. Tulevatko ne viennistä tai kasvusta onko jarruna Iranin konfliktit ja kuinka paljon nämä painaa.
"Epävarmoja oletuksia"
SDP:tä lähellä olevan itsenäisen Kalevi Sorsa -säätiön tutkimusraportti tarkasteli seitsemän keskeisen suomalaisen ennustelaitoksen talousennusteita.
Raportin mukaan esimerkiksi ennustajien keväisin tekemät seuraavan vuoden ennusteet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet keskiarvollisesti reilusti toteutunutta talouskasvua positiivisempia.
Raportissa suositetaan, ettei esimerkiksi valtion budjettia tai hallitusohjelmaa tehtäessä nojattaisi liiaksi ennusteisiin.
