Tutkimus paljastaa hälyttäviä tietoja: Maailmassa on käynnissä kuudes villieläinten joukkosukupuutto – voi pahimmillaan johtaa sivilisaation romahtamiseen | MTV Uutiset
Tutkimus paljastaa hälyttäviä tietoja: Maailmassa on käynnissä kuudes villieläinten joukkosukupuutto – voi pahimmillaan johtaa sivilisaation romahtamiseen
1:37San Diegon eläintarhaan syntyi uhanalainen kääpiövirtahepo.
Julkaistu 05.06.2020 22:05
Jenna Lakka
jenna.lakka@mtv.fi
Tutkimus osoittaa yli 500 villieläinlajia, jotka ovat kuolemaisillaan sukupuuttoon seuraavien 20 vuoden aikana. Tutkijat varoittavat, että käynnissä oleva villieläinten kuudes joukkosukupuutto voi johtaa luonnon monimuotoisuuden rapistumiseen ja sivilisaation romahtamiseen.
Aiemmissa joukkosukupuutoissa tuhoa ovat aiheuttaneet erilaiset luonnonilmiöt, kuten tulivuoret. Tällä kertaa joukkosukupuutosta voi syyttää vain ihmiskuntaa. Ilman ihmisten tuhoisia toimia lajien vastaava katoaminen kestäisi tuhansia vuosia, tutkijat sanovat.
Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian PNAS-julkaisussa. Tutkimuksen tuloksista uutisoi muun muassa The Guardian ja BBC.
Tutkimuksessa analysoitiin dataa 29 400 selkärankaisesta lajista. Tutkijat löysivät 515 lajia, joiden kanta on alle 1000 yksilöä. Noin puolella lajeista yksilöitä oli jäljellä enää alle 250.
Seuraavat vuosikymmenet määrittelevät ihmiskunnan tulevaisuuden
Tutkimusta johtanut professori Gerardo Ceballos varoittaa, että seuraavat 10-50 vuotta määrittelevät koko ihmiskunnan tulevaisuuden.
– Perustuen tutkimukseemme ja näkemäämme, sukupuuttokriisi on niin paha, että se mitä teemme seuraavien 10-50 vuoden aikana määrittää ihmiskunnan tulevaisuuden, hän kommentoi BBC:lle.
Suurin osa uhanalaisista nisäkkäistä, linnuista, liskoista ja sammakkoeläimistä elävät trooppisilla tai subtrooppisilla vyöhykkeillä. Uhanalaisia lajeja ovat muun muassa sumatransarvikuono, clarioninpeukaloinen sekä harlekiininuolimyrkkysammakko.
Harlekiininuolimyrkkysammakkoa uhkaa sukupuutto./All Over Press
Tutkijat onnistuivat löytämään dataa 77 lajin historiasta. Datasta selvisi, että 94 prosenttia kyseisten lajien kannoista oli kadonnut.
Joukkosukupuutto horjuttaa ihmisten elinolosuhteita
Ihmiskunnan hyvinvointi on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Tutkijoiden mukaan koronaviruspandemia on äärimmäinen esimerkki vaaroista, joita luonnon tuho tuo mukanaan. Heidän mukaansa muun muassa ylikansoittuminen, elinympäristöjen tuhoaminen, villieläinkauppa ja ilmastonmuutos ovat ongelmia, jotka tulisi ratkaista pikaisesti.
– Kun ihmiskunta tuhoaa muita olentoja, se sahaa omaa oksaansa, tuhoten osia oman elämänsä ylläpitojärjestelmästä, sanoo professori Paul Ehrlich, yksi tutkimusryhmän jäsenistä.
Ehrlich toivoo, että maiden hallitukset ja instituutiot ottaisivat eläinten joukkosukupuuton yhtä vakavasti kuin ilmastonmuutoksen.
– Meillä on viimeinen mahdollisuus varmistaa, etteivät monet luonnon tarjoamat palvelut tuhoudu peruuttamattomasti, varoittaa puolestaan Gerardo Ceballos.
Sukupuutot johtavat ketjureaktioihin
Lajien sukupuutot voivat johtaa vaarallisiin ketjureaktioihin. Tutkijoiden löydösten mukaan 84 prosenttia lajeista, joiden kanta on alle 5000 yksilöä, elää samoilla alueilla niiden lajien kanssa, joissa on jäljellä alle 1000 yksilöä. Tämä mahdollistaa sukupuuttojen ketjureaktion.
– Sukupuutot ruokkivat sukupuuttoja, tutkijat varoittavat.
Eläinlajien sukupuutot voivat johtaa ketjureaktioihin. Kuvassa äärimmäisen uhanalainen sumatransarvikuono.All Over Press
Esimerkkinä tästä on merisaukkojen liiallinen metsästäminen. Merisaukot metsästävät merisiilejä, jotka puolestaan syövät levää. Merisaukkojen kannan pienentyminen johti merisiilien lisääntymiseen, jolla oli tuhoisa vaikutus Beringinmeren levämetsille. Levämetsien huventuminen harvensi puolestaan levää syövän stellerinmerilehmän kantaa.
Muutkin asiantuntijat ottaneet kantaa tutkimukseen
Monet asiantuntijat, jotka eivät itse ottaneet osaa tutkimukseen, ovat kommentoineet tuloksia. He ovat yhtä mieltä siitä, että tulokset ovat hälyttäviä.
– Tämä tutkimus on tuottanut jälleen yhden todisteen monimuotoisuuskriisin kiihtymisestä, sanoo professori Andy Purvis Lontoon luonnontieteellisestä museosta.
– Monimuotoisuuskriisi on todellinen ja kiireellinen. Mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Meidän täytyy kohdella maapalloa herkemmin. Jos emme tee niin, ryöstämme tulevilta sukupolvilta perinnön, Purvis vetoaa.
Myös Ison-Britannian WWF:n tiedetiimin johtaja Mark Wright on samoilla linjoilla siitä, että vielä ei ole liian myöhäistä toimia.
– Tutkimuksen luvut ovat järkyttäviä. Toivoa on kuitenkin vielä jäljellä. Voimme madaltaa kurvia luonnon monimuotoisuuden häviämisessä ja ilmastonmuutoksessa. Sen tekemiseksi tarvitsemme maailmanlaajuisia päämääriä, hän sanoo.
Professori Georgina Mace Lontoon University Collegesta puolestaan varoittaa, että luonnon häiritseminen johtaa usein kalliisiin ja peruuttamattomiin seurauksiin.
– Covid-19 on äärimmäinen esimerkki, mutta niitä on myös monia muita, hän sanoo.
