Ihmisen ja hevosen välinen side on ollut tuhansia vuosia vanha, mutta nyt on tutkittu, kuinka paljon ihminen voi kiintyä hevosiin.
Turun ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan hevoset voivat olla ihmisille yhtä merkityksellisiä kiintymyksen kohteita kuin muut lemmikit tai läheiset ihmiset. Tämä selvitettiin kyselytutkimuksella, tarkalleen ottaen Horse Attachment Questionnaire (HAQ) -lomakkeen avulla.
Hevosia on aiemmin luokiteltu työeläinten ja seuraeläinten välimaastoon. Uusi tutkimus tarjoaa nyt tutkijoiden mukaan ensimmäistä kertaa mahdollisuuden arvioida, millainen ihmisten ja hevosten välinen kiintymissuhde todellisuudessa on.
HAQ-lomakkeen mittaustavalla on aiemmin tutkittu ihmisten kiintymyssuhdetta kissojen ja koirien kaltaisiin lemmikkeihin. Tutkimuksen pohjalla on käytetty kiintymyssuhdeteoriaa, joka kuvaa sitä, miten yksilöt muodostavat ja ylläpitävät tunnepohjaisia siteitä muihin. Ihmisen ja lemmikin välisten suhteiden lisäksi tätä teoriaa on käytetty myös vanhemman ja lapsen välisten suhteiden tutkimiseen.
Lue myös: Hevosella pitää ensi vuodesta lähtien olla kaverina toinen hevonen, aaseja tai muuli
Kiintymyssuhdeteoriassa selvitetään kiintymykseen liittyvää ahdistusta, joka heijastaa huolta omasta rakastettavuudesta, sekä kiintymykseen liittyvää välttelyä, joka kuvaa haluttomuutta tukeutua toiseen tai tulla liian lähelle.
Tutkimuksessa kerättiin vastauksia 2 287 hevosenomistajalta 21 maasta, joista suurimmat ryhmät olivat Ranskasta ja Suomesta. Tutkimuksen tilastoanalyysissä vahvistui, että suurin osa kysymyksistä toimi myös ihmisen ja hevosen välisen suhteen kuvaamiseen, paljastaen myös ahdistuneisuuden ja välttelyn. Tämä on tullut esiin aiemmissa ihmisten ja lemmikkien kiintymistä selvittäneissä tutkimuksissa.
– Se tarjoaa vankan perustan sille, miten kiintymys vaikuttaa paitsi hevosenomistajien hyvinvointiin mutta myös hevosten hoitoon ja koulutukseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että epävarmat kiintymystyylit lemmikinomistajilla voivat vaikuttaa siihen, miten eläimiä kohdellaan ja jopa niiden käyttäytymiseen. Näiden havaintojen soveltaminen hevosiin voi parantaa ymmärrystä siitä, miten ihmisen psykologia muokkaa hevosten hyvinvointia, tutkimuksen takana oleva Turun yliopiston tutkijatohtori Océane Liehrmann sanoo.
Lue myös: Hevoset ovatkin älykkäämpiä kuin aiemmin on luultu
Nuoret haluavat tietää, että hevonen pitää heistä
Tutkimus paljasti myös eroja Suomen ja Ranskan ratsastuskäytännöissä. Ranskassa hevosten omistajat ovat usein hevostensa ainoita ratsastajia, ja viettivät siksi hevostensa kanssa enemmän aikaa kuin suomalaiset, jotka jakavat hevosensa useammin muiden kanssa. Tutkimuksen mukaan tämä voi vaikuttaa siihen, miten kiintymyssuhde hevoseen tunnistetaan.
Tutkimuksen mukaan nuoremmat hevosomistajat sekä persoonallisuudeltaan neuroottisemmat ihmiset ovat enemmän huolissaan läheisyyden menettämisestä hevoseensa tai tarvitsevat toistuvasti varmistusta siitä, että hevonen pitää heistä tai tarvitsee heitä. He saivat tutkimuksessa korkeat pisteet ahdistuneessa kiintymyksessä.
Hevosten miespuolisissa omistajissa oli puolestaan havaittavissa muita vastaajia enemmän välttelevää kiintymystä, mikä viittaa taipumukseen pitää tunne-etäisyyttä hevoseen.