Ihmisen parhaista ystävistä puhuttaessa harvalla tulee ensimmäisenä mieleen korppikotka. Haaskalinnuilla saattaa kuitenkin olla yllättävän suuri merkitys ihmispopulaation suojelemisessa.
Vielä viime vuosituhannella Intiassa asui kymmeniä miljoonia korppikotkia. 1990-luvun puolivälissä ne kuitenkin katosivat äkillisesti alueelta lähes kokonaan, eikä kukaan tiennyt miksi.
Vuonna 2004 tutkijat tekivät selvityksissään ensimmäisen läpimurron. Korppikotkien kuolinsyyksi löydettiin karjassa laajasti käytetty lääke nimeltään diklofenaakki, joka on myrkyllistä linnuille. Asiasta kertoo muun muassa The New York Times.
Tuohon aikaan halpaa ja helposti saatavilla ollutta diklofenaakkia käytettiin karjaan, jonka raatoja korppikotkat syövät.
The New York Timesin mukaan vuoteen 2006 mennessä korppikotkat olivat vähentyneet Intiassa yli 95 prosenttia. Samana vuonna diklofenaakki kiellettiin eläinten lääkityksessä, kertoo BBC.
Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että syömällä mädäntynyttä karjaa korppikotkat suojelivat merkittävissä määrin ihmisiä taudeilta.
Tuore tutkimus: Puoli miljoonaa ihmistä kuoli
American Economic Reviewissä julkaistavan tutkimuksen mukaan korppikotkien katoaminen aiheutti yli puolen miljoonan ihmisen kuoleman viiden vuoden aikana vuosituhannen vaihteessa.
Koska korppikotkat eivät enää olleet jätehuollon lailla poistamassa karjanruhoja luonnosta, alkoivat ne saastuttaa vesistöjä ja ruokkia tauteja levittäviä kulkukoiria ja muita eläimiä.
Ilman ekosysteemin omaa "jätehuoltoa" bakteerit pääsivät leviämään ihmisiin esimerkiksi juomaveden mukana. Kulkukoirat puolestaan levittivät ihmisiin raivotautia.
Tutkimus tehtiin vertailemalla Intian kuolleisuuslukuja eri vuosina niillä alueilla, joilla korppikotkat olivat eläneet.
Tutkijat hämmästyivät tuloksista: Alueilla, joissa korppikotkat olivat eläneet, ihmisten kuolleisuus alkoi nousta vuosi sen jälkeen, kun diklofenaakin hinta laski vuonna 1994. Tutkijat löysivät myös muutoksia veden laadussa ja raivotautirokotteiden myyntiluvuissa.
Alueilla, joilla korppikotkat eivät olleet eläneet, kuolleisuus pysyi huomattavan vakaana.
Suomen ekosysteemissäkin oma jätehuoltonsa
Luonnonvarakeskuksen lintuihin erikoistunut asiantuntija Tuomas Seimola kuvailee MTV Uutisille Intian korppikotkatapausta hyvin poikkeukselliseksi.
Seimola kuitenkin toteaa, että kyseessä on hyvä esimerkki siitä, miksi ihmisten täytyy ymmärtää ekosysteemiä kokonaisvaltaisesti.
– Luontotyyppien ja elinympäristöjen hävittäminen eläinlajeineen sekä ilmastonmuutos voivat aiheuttaa meille tulevaisuudessa varsin suuria seuraamuksia, joilla voi olla valtavat taloudelliset ja inhimilliset hintalaput.
Lajien katoaminen voi aiheuttaa arvaamattomiakin muutoksia. Voisiko siis jotakin tämänkaltaista tapahtua Suomessakin?
– En usko, että saman mittakaavan ihmisvaikutuksia voisi harvaan asutussa ja korkean hygieniatason Suomessa syntyä.
Seimolan mukaan on vaikea määritellä, mitkä lintulajit ovat Suomessa ihmisen kannalta on hankala merkittävimpiä. Välillisesti useammankin lintulajin kannan koolla on merkitystä ihmiseen.
– Suomessa esimerkki erityisen tärkeästä avainlajista on naurulokki (myös muut lokit ja tiirat), joiden kolonioiden suojissa vesilinnuilla on turvallista pesiä ja saada poikaset varttumaan aikuisiksi.
– Metsissä esimerkki tärkeästä avainlajiryhmästä ovat tikat, jotka tekemillään koloilla tarjoavat turvallisen pesäpaikan lukuisille muille kolopesijöille.
Suomessa "puhtaanapitolaitoksen" leivissä työskentelevät Seimolan mukaan erityisesti varislinnut ja lokkilajit.
Susillakin voi olla suuri merkitys
Korppikotkiin erikoistunut eläinsuojelun asiantuntija Corinne Kendall on todennut kanadalaiselle CBC:lle, ettei kyseisen tutkimuksen tuloksia voida pitää välttämättä täysin luotettavina tutkimusmenetelmän vuoksi.
Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimus vahvistaa entisestään käsitystä siitä, että korppikotkat kuuluvat niin sanottuihin ekosysteemin kulmakivilajeihin.
Luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ihmiselle on löydetty muitakin todisteita viime vuosina.
The New York Times kertoo muun muassa Yhdysvalloissa Wisconsinissa tehdystä tutkimuksesta, joka osoittaa susien läsnäolon suojelevan ihmistä peurakolareilta.
Tutkimuksen mukaan sudet vähentävät Yhdysvalloissa ajoneuvojen törmäyksiä peuroihin noin neljänneksellä.
Tämän kerrotaan olevan myös taloudellisia vaikutuksia, sillä peurakolarit aiheuttavat peurojen tappamiseen verrattuna 63 kertaa suuremmat kustannukset.