Joka kahdeksas maapallolla elävä laji on uhanalainen – vähintään kolmanneksen luonnosta pelätään tuhoutuvan ihmisen toiminnan takia: "Tuhoamme omat olemassaolon mahdollisuutemme"

Jyväskylän yliopiston ekologian professorin ja Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiahon mukaan raportti osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden asteittainen parantaminen enää riitä, jos luonnon monimuotoisuus halutaan pelastaa.

– Tässä raportissa peräänkuulutetaan ripeitä järjestelmämuutoksia, Kotiaho sanoo. 

Järjestelmämuutokset tarkoittavat Kotiahon mukaan suuren mittakaavan muutoksia niin yhteiskunnan tuki- kuin verojärjestelmiin sekä tuotannon että kulutuksen puolella. Ratkaisun avaimet ovat Kotiahon mukaan poliittisten päätöksentekijöiden käsissä.

Haittaverot käyttöön ja yritystukia pois

Kotiahon mukaan esimerkiksi ympäristölle haitalliset yritystuet olisi poistettava mahdollisimman nopeasti, jos luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista halutaan ehkäistä.

Toisena keinona Kotiaho nostaa esiin luonnolle aiheutettujen haittojen kompensoinnin. 

– Tehdään velvoite, jolla luonnolle aiheutettu haitta velvoitetaan kompensoitavaksi. Se ohjaa pienentämään haittaa, ja maksuvelvoite pienenee, jos varoo aiheuttamasta turhaa haittaa luonnolle.

Ympäristölle haitallisiin kulutustuotteisiin voitaisiin Kotiahon mukaan laittaa haittavero.

– Silloin niiden hinta nousee, kysyntä pienenee ja tuotannon tarve pienenee. Kaikkiaan kulutetaan vähemmän ja se mitä kulutetaan, on vähemmän ympäristölle haitallista.

Lue lisää: YK: Yli miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto

Lue lisää: Kultasirkku hävisi kokonaan – Suomen linnut entistä uhanalaisempia

"Tuhoamme omat olemassaolon mahdollisuutemme"

Kotiahon mukaan luonnon monimuotoisuuden katoamisen kannalta merkittävimpien syiden joukossa on ihmisen maankäyttö, kuten maa- ja metsätalous.

Suomessa poliitikot ovat joutuneet hallitusneuvottelujen alla puntaroimaan luonnon kannalta kestävien metsähakkuiden määrää, kun Metsä Group kertoi suunnitelmistaan rakentaa uusi sellutehdas Kemiin. Rakentamisen ehtona on turvattu puun saanti.

Kotiaho pitää työpaikkojen asettamista luonnon edelle lyhytnäköisenä. Kotiaho muistuttaa, että nyt julkaistu raportti näyttää, mihin se johtaa.

– Luonto tuhoutuu raportin mukaan tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Me tuhoamme omat olemassaolon mahdollisuutemme. Ihmisten hyvinvointi ja koko ihmiskunnan tulevaisuus ovat uhattuina, Kotiaho sanoo.

Kotiaho oli mukana kirjoittamassa YK:n alaisen hallitustenvälisen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneelin (IPBES) laajaa raporttia, jota on ollut tekemässä satoja asiantuntijoita 50 maasta.

IPBES-raportti kertoo yksityiskohtaisesti, miten ihmiskunnan kasvava hiilijalanjälki ja kulutus vaarantavat luonnon uusiutumisen, alkaen puhtaasta vedestä ja hengityskelpoisesta ilmasta aina hedelmälliseen maaperään.