YK: Yli miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto

Monimuotoisuus katoaa vauhdilla, joka on nyt satoja kertoja nopeampaa kuin menneiden kymmenen miljoonan vuoden aikana. Lisäksi ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden katoaminen ruokkivat toisiaan.

Ympäristöjärjestö Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Sini Harkki kutsuu ilmastonmuutosta ja sukupuuttoaaltoa vakavaksi hälytykseksi.

–  Olemme ylittäneet kotiplaneettamme kyvyn ylläpitää elämää. Nyt on vielä mahdollista pelastaa turvallinen tulevaisuus, mutta on toimittava heti, hän sanoo tiedotteessa.

Greenpeace painottaa, että myös Suomessa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä on hoidettava käsi kädessä.

–  Hallituksen tulisi nostaa metsien ja soiden suojeluun käytettävä rahoitus vähintään 100 miljoonaan euroon vuodessa, jotta voisimme hidastaa luonnon köyhtymistä. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun metsiin kohdistuu ennennäkemätön teollinen paine.

"Jos ihmiset kuolevat sukupuuttoon, luonto löytää omat keinonsa"

Saksalaisen Helmholtzin ympäristöntutkimuskeskuksen professorin Josef Settelen mukaan massasukupuutto ei lyhyellä tähtäimellä uhkaa ihmiskuntaa.

–  Pitkän tähtäimen vaikutuksia on vaikea eritellä. Jos ihmiset kuolevat sukupuuttoon, luonto löytää omat keinonsa. Niin se aina tekee, professori sanoi.

Raportin mukaan nykyisen suuntauksen kääntäminen vaatii perustavanlaatuisia muutoksia.

–  Olemme rapauttamassa taloutemme, elinkeinojemme, ruokaturvallisuutemme, terveytemme ja elämänlaatumme perustaa maailmanlaajuisesti, kiteytti raportin julkaisua johtanut Robert Watson.

Hälyttävät tiedot selviävät YK:n alaisen hallitustenvälisen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneelin (IPBES) raportista, jota on ollut tekemässä satoja asiantuntijoita 50 maasta. Kyseessä on ensimmäinen globaali raportti luonnon monimuotoisuuden tilasta sitten vuoden 2005.

Massasukupuutto saattaa olla todellisuutta 75 vuodessa

–  Kaikissa aiemmissa massasukupuutoissa maailmasta katosi noin 75 prosenttia lajeista, Watson sanoo.

Viimeisten satojen vuosien aikana maailmasta on kuollut sukupuuttoon noin kaksi prosenttia lajeista, luku, joka sinänsä ei näytä kovinkaan hätkähdyttävältä, Watson toteaa. Jos sen sijaan tarkastellaan vauhtia, joilla lajit tällä hetkellä katoavat, kokonaiskuva muuttuu.

Jos sukupuuttoaalto jatkuu samaa tahtia kuin nyt, saatamme saavuttaa massasukupuuton 75 prosentin lajikadon rajan sadassa vuodessa, Watson sanoo.

1  800 sivua pitkään taustaraporttiin pohjaava IPBES-raportti kertoo yksityiskohtaisesti, miten ihmiskunnan alati kasvava hiilijalanjälki ja kulutus vaarantavat luonnon uusiutumisen, alkaen puhtaasta vedestä ja hengityskelpoisesta ilmasta aina hedelmälliseen maaperään.

Hakkuut ja tehomaatalous suuri ongelma

Hakkuut ja tehomaatalous ovat tärkeimpiä monimuotoisuuden hävittäjiä ja tuottavat samalla ainakin neljänneksen ilmakehää rapauttavista kasvihuonekaasuista.

Joka vuosi maailmassa kaadetaan Englannin kokoinen alue trooppista metsää. Samalla ilmastonmuutos pakottaa eläimiä etsimään uusia asuinalueita ja kiihdyttää lämpöaaltoja, jotka viime aikoina ovat saaneet aikaan laajoja maastopaloja muun muassa Australiassa, Indonesiassa, Venäjällä, Portugalissa, Kaliforniassa ja Kreikassa.

Paneelin tarkoitus oli vain kartoittaa nykyinen tilanne, eikä se tehnyt tarkkoja toimenpide-ehdotuksia. Paneeli kuitenkin antoi useita suosituksia. Näitä olivat muun muassa lihan kulutuksen vähentäminen, viidakoiden hakkuun lopettaminen ja kierrätyksen suosiminen.