Tutkimukset: Nämä tekijät lisäävät long covidin riskiä

Yli miljoona suomalaista on todennetusti saanut koronavirustartunnan. Rokotusten ja sairastamalla saadun vastustuskyvyn myötä yhä harvempi sairastuu vakavaan covid-19-tautiin.

Toisilla tauti kuitenkin syystä tai toisesta pitkittyy. Kun oireet ovat jatkuneet yli kolme kuukautta, puhutaan pitkästä koronasta eli long covidista. Sen tavallisimpia oireita ovat uupumus ja niin sanottu aivosumu. Lisäksi tavataan keuhko-oireita, päänsärkyä, kipuja, huimausta, uniongelmia ja sydämentykytystä.

Pitkän koronan yleisyydestä on esitetty hyvin vaihtelevia arvioita. Tutkimuksissa on noussut esiin tiettyjä riskitekijöitä, jotka lisäävät oireiden pitkittymisen todennäköisyyttä. Vaikuttaa siltä, että yksilöllisten geneettisten ominaisuuksien lisäksi asiaan vaikuttavat ainakin taudin vakavuus, sukupuoli ja muut sairaudet.

Lue myös: Brittiprofessori nimeää kirkkaasti yleisimmän omikron-oireen

Long covidin riskitekijät

Ruotsista saatujen alustavien tutkimustulosten mukaan pitkittyneet koronaoireet ovat selvästi yleisempiä vakavan taudin sairastaneilla. Yli 205 000 potilaan aineistossa tehohoitoon joutuneista koronapotilaista lähes joka kolmas kärsi long covidista – kotona sairastaneista vain prosentti.

Lievissä tautitapauksissa oireiden pitkittymistä ennustivat tutkimuksessa naissukupuoli, mielenterveysongelmat sekä astma, jotka kaikki olivat yhteydessä kaksinkertaiseen long covidin riskiin. Myös muu aiempi sairastaminen lisäsi pitkän koronan todennäköisyyttä. 

Näiden taustatekijöiden yhteys pitkittyneisiin oireisiin oli heikompi sairaalahoitoa vaatineilla potilailla.

Luxemburgilaisten tutkijoiden pienemmässä, alle 300 koronapotilaan aineistossa lähes 60 prosenttia sairastuneista kärsi vähintään yhdestä koronaoireesta vielä vuosi varsinaisen infektion jälkeen. Mitä vakavampi tauti oli, sitä todennäköisimmin oireet pitkittyivät. Jos korona ei ollut helpottanut 15 viikossa, oli oireita luultavasti vielä vuodenkin päästä.

Katso videolta, miten eri koronavarianttien aiheuttamat oireet eroavat toisistaan. Juttu jatkuu videon alla.

Mitä enemmän terveysongelmia, sitä hankalammat pitkäaikaisoireet

Naissukupuolen ja kroonisten terveysongelmien on aiemminkin havaittu lisäävän pitkittyneen koronataudin riskiä. Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi krooninen keuhkosairaus, diabetes, huomattava ylipaino, yliliikkuvat nivelet, alentunut puolustuskyky, ahdistuneisuustaipumus ja krooninen unettomuus, Terveystalo listaa.

Mitä enemmän terveyden kanssa on ollut entuudestaan ongelmia, sitä hankalampia pitkäaikaisoireet usein ovat. Long covidin paranemisennuste on kuitenkin hyvä ja vain murto-osalla siihen sairastuneista oireiden on arveltu jäävän pysyviksi.

Suojaavina tekijöinä pidetään terveellisiä elintapoja: ravintoa, unta ja liikuntaa. Koronarokote pienentää vakavan infektion ja oireiden pitkittymisen riskiä. Myös jälkikäteen otettu rokote voi lievittää long covidin oireita, sillä rokotussarja vahvistaa immuunipuolustusta.

Pitkäkestoista koronatautia epäilevän kannattaa hakeutua lääkäriin, jos oireet jatkuvat viikkoja tai kuukausia ja haittaavat arjessa pärjäämistä. Tällä hetkellä long covidia hoidetaan oireenmukaisesti.

Lue myös: Neljä mahdollista syytä, joiden vuoksi et ole vielä sairastanut koronaa

Lue myös: Tutkijat keksivät, miksi korona vie hajuaistin – syy ei viruksessa itsessään

Lähteet: ECCMID 1 & 2, Terveyskirjasto, Terveystalo, Mehiläinen