Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koronaan liittyvä hajuaistin menetys on toissijainen seuraus infektiosta.
Ylähengitysteihin iskevät infektiot ovat tavallisimpia syitä hajuaistin äkilliselle häviämiselle, mutta koronatautiin oire liittyy poikkeuksellisen vahvasti.
Hajuaistin menetys on leimallista etenkin lievissä tautimuodoissa, minkä tutkijat ovat arvelleet liittyvän immuunivasteeseen. Elimistön taistellessa tehokkaasti virusta vastaan taudinaiheuttaja ei juuri leviä ylähengitysteiden ulkopuolelle. Paikallinen tulehdusreaktio voi kuitenkin vaikeuttaa hajua aistivien solujen toimintaa.
Käsitys saa vahvistusta Johns Hopkinsin lääketieteellisen yliopiston tutkijoiden johtamasta uudesta tutkimuksesta. Tiimi uskoo hajuaistin menetyksen olevan todennäköisesti sivuseuraus elimistön immuunireaktiosta koronavirukseen – ei siis viruksen itsensä aiheuttama.
Löydökset ilmestyivät JAMA Neurology -tiedelehdessä.
Lue myös: Neljä mahdollista syytä, joiden vuoksi et ole vielä sairastanut koronaa
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimusta varten tieteentekijät keräsivät kudosnäytteet aivojen alaosasta löytyvästä hajukäämistä 23 koronaan kuolleelta sekä 14 muuhun syyhyn menehtyneeltä henkilöltä.
Näytteistä saatu tieto mahdollisista koronaviruspartikkeleista yhdistettiin perheenjäseniltä tai tietokannoista saatuihin havaintoihin tutkittujen haju- ja makuaistista. Koronapotilaista yhdeksän arvioitiin kärsineen hajuaistin muutoksista, muihin syihin kuolleista oiretta ei havaittu yhdelläkään.
Koronaan sairastuneilla hajukäämissä oli enemmän vakavia verisuonivaurioita ja paljon vähemmän impulsseja kuljettavia hermosolun viejähaarakkeita kuin kontrolliryhmäläisillä. Muutokset korostuivat koronapotilailla, jotka olivat kärsineet hajuaistin muutoksista ennen kuolemaansa.
Koska iän huomioiminen ei vaikuttanut tuloksiin, tutkijat arvelevat muutosten liittyvän koronavirusinfektioon.
Kudosnäytteistä ei tarkasta syynistä huolimatta kuitenkaan löytynyt viruspartikkeleita. Tämän vuoksi tutkijat uskovat hajuaistin menetyksen liittyvän koronan aiheuttamaan tulehdukseen hajuepiteelissä. Vauriot hajuaistimuksen kannalta olennaisessa kudoksessa vaurioittavat hermosoluja ja vähentävät viejähaarakkeiden määrää, minkä vuoksi hajukäämi ei toimi kunnolla.
Seuraavaksi tiimi aikoo perehtyä siihen, vaikuttaako sairauden aiheuttanut koronavariantti hajuaistiin. Aiemmin on saatu vihiä siitä, että omikronmuunnos johtaisi harvemmin haju- ja makuaistin menetykseen.
Lue myös: Kannattaako koronarokote vielä ottaa? Tämä pitää tietää 1. ja 4. annoksesta
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Millaista on elämä muuttuneiden aistien kanssa? Alla olevalla videolla kerrotaan erään koropotilaan tarina.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähteet: Johns Hopkins Medicine, JAMA Network, Terveyskirjasto