Tutkijoilta hätkähdyttävä havainto: Kasvien juurissa elävät sienet sitovat jopa kolmasosan maailman fossiilipäästöistä

Ilmastoraportti: Mahdollisuuksien ikkuna sulkeutumassa – vakavaa tilannetta analysoimassa ympäristötoimittaja 6:11
Ilmastoraportti: Mahdollisuuksien ikkuna sulkeutumassa – vakavaa tilannetta analysoimassa ympäristötoimittaja

Maan alla kasvien juurten luona elävät sienet sitovat valtavat määrät fossiilisten polttoaineiden tuottamia hiilipäästöjä uutisoi tiedelehti New Scientist uusista tutkimustuloksista. Lähes kaikki maailman kasvit elävät symbioottisessa suhteessa sienten kanssa, jotka puolestaan elävät kasvien juuria ympäröivässä maaperässä ja ovat yhteydessä juurten kanssa.

Tiedelehden mukaan sienten ja kasvien juurten yhteiselon vaikutuksena syntyy prosessi, jossa maaperään sitoutuu jopa kolmasosa tai hieman suurempikin osan maailman fossiilisten polttoaineiden tuottamista hiilidioksidipäästöistä vuodessa.

Tätä kyseistä yhteiseloa elo symbioosia kutsutaan sienijuureksi eli mykorritsaksi. Sienijuuren kautta kasvi saa maaperästä tehokkaammin tarvitsemiaan tärkeitä ravinteita kuten typpeä ja fosforia. Juurisieni puolestaan saa kasvilta hiiliyhdisteitä, joita sieni varastoi sekä kudoksiinsa että maaperään.

Prosessin seurauksena ilmakehästä kasvin kautta poistuvaa hiiltä siis siirretään kirjaimellisesti maan alle varastoon.

Laskennallisesti giganttinen määrä

Tutkijat ovat arvioineet, paljonko hiilipäästöjä maailman kasvit voisivat laskennallisesti siirtää sienille. Tutkijat haalivat dataa kymmenistä kasvien ja sienten välistä suhdetta käsittelevistä tutkimuksista. 

Lopputuloksena tutkijat arvioivat, että kolmesta kolmeentoista prosenttia kasvien ilmakehästä talteen ottamasta hiilidioksidista päätyy niiden juurissa elävälle sienikumppanille. Tästä puolestaan tutkijat johtivat arvion, jonka mukaan 13.1 gigatonnia hiilidioksidia päätyy sienille vuosittain. Gigatonnilla tarkoitetaan miljardia tonnia.

Tämä vastaisi jopa 36 prosenttia maailmassa vuosittain syntyvistä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

Hankkeeseen osallistunut Heidi-Jayne Hawkins Kapkaupungin yliopistosta kertoo, että toistaiseksi on vielä epäselvää, kauanko maaperään varastoituva hiili pysyy maan alla. Osa hiilestä jää maahan jopa sienen kuollessa, mutta osa päätyy takaisin ilmakehään.

Tutkijoiden datassa oli merkittäviä aukkoja, mikä lisää tulosten epävarmuutta. Tutkijat saivat käyttöönsä tietoa sienistön toiminnasta tietyissä paikoissa tiettyinä aikoina, mutta esimerkiksi Afrikasta oli saatavilla lähes olematon määrä tietoa.

Maatuminen vapauttaa hiiltä

Melanie Jones Kanadassa sijaitsevasta Brittiläisen Kolumbian yliopistosta sanoo, että tulokset korostavat juurisienien tärkeää roolia hiilen kierrossa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun jollain on lukuja siitä, kuinka suurista hiilimääristä maailmanlaajuisesta puhutaan, hän toteaa.

Heidi-Jayne Hawkins toivoo, että uusi tieto kasvien ja sienten symbioosista parantaa ihmiskunnan mahdollisuuksia kehittää luontoon pohjaavia keinoja, kuten metsittämistä, ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Amsterdamin yliopistossa työskentelevä Elly Morriënnostaa kuitenkin esiin, että keskittymällä sinijuureen, tutkijoilta jää huomaamatta isompi kuva ja hiilenkiertoon vaikuttava tekijä: lahjottajasienet.

Lahottajasienet muodostavat huomattavasti suuremman osan maapallon sienipopulaatiosta kuin juurisienet.

Lahottajasienten toiminnan seurauksena maatumisprosessissa vapautuu hiilidioksidia.

– Nämä sienet määrittävät todella sen, millainen osa hiilestä päätyy takaisin ilmakehään.

Lue myös:

    Uusimmat