Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa löydettiin yhteys kuusenneulasissa asuvien bakteerien ja kultahiukkasten välillä.
– Tulokset viittaavat siihen, että kasvin sisällä elävät bakteerit ja mikrobit voivat vaikuttaa kullan kertymiseen puissa, kertoo tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa Oulun yliopistosta tiedotteessa.
Kallioperän malmiesiintymistä vapautuu ioneja, jotka kulkeutuvat maan pintakerroksiin. Kasvit keräävät kerroksista ravinteita ja vettä, jolloin metalleja kulkeutuu kasveihin.
Nyt tutkijat ovat saaneet tarkempaa käsitystä siitä, mitä ilmiössä oikeastaan tapahtuu.
– Tuore tutkimuksemme tarjoaa alustavaa näyttöä, miten kultaa kulkeutuu kasvien versoihin ja miten kultahiukkasia voi muodostua neulasiin, selittää Lehosmaa.
– Maaperässä oleva kulta on liukoisessa eli nestemäisessä muodossa. Veden mukana kulta kulkeutuu kasvin lehtiin eli kuusen neulasiin. Kuusen mikrobeilla on kyky saostaa liukoinen kulta takaisin kiinteiksi, hyvin pieniksi nanopartikkeleiksi.
Kultahiukkaset ovat kuitenkin erittäin pieniä, vain millimetrin miljoonasosan kokoisia. Niitä ei siis voi nähdä paljain silmin saatikka kerätä.
Lue myös: Rivitalon takapihan huima muodonmuutos – näin luot mikrometsän omalle pihallesi
Bakteerit muodostivat kultahiukkasista kiinteitä
Kaiken keskiössä ovat mikrobit ja bakteerit, jotka asustavat kasvien solukoissa. Ne vaikuttavat niin kutsuttuihin biomineralisaatioprosesseihin, kun epäorgaanisia aineita ja mineraaleja kerääntyy kasvin sisälle.
Tutkimuksessa kerättiin 138 neulasnäytettä 23 kuusesta Kittilän kaivoksen alueelta, jossa on tunnettuja kultaesiintymiä.
Neljän kuusen neulasista löydettiin kultananopartikkeleita, joita ympäröi bakteerien ympäröimä biofilmi. Tarkempi tutkimus paljasti, että tietyt bakteerit esiintyivät useammin kultaa sisältävissä neulasissa.
– Eli juuri nämä kuusen bakteerit osallistuivat nestemäisen kullan saostumiseen neulasiin kiinteiksi kultahiukkasiksi. Tiedosta on hyötyä, sillä esimerkiksi näiden bakteerien etsiminen kasvien lehdistä voi helpottaa kullanetsintää, Lehosmaa kuvailee.
Yliopiston mukaan tulokset tarjoavat pohjaa ympäristöystävällisille malminetsintämenetelmille, ja vastaavaa menetelmää voitaisiin hyödyntää muidenkin mineraalien etsinnässä.