Tutkijoiden mukaan tämä määrä vettä päivässä voi säästää vakavalta sydänsairaudelta

Hyvä nesteytys saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen sydämen vajaatoiminnan kehittymisen riskiin. Näin kertoo lääketieteellisessä European Heart Journal -lehdessä maaliskuun lopussa ilmestynyt tutkimus, jonka tuloksia tutkijat esittelivät jo viime syksynä.

Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty normaalisti pumppaamaan verta elimistöön. Oireyhtymän tavallisimmat aiheuttajat ovat korkea verenpaine, sepelvaltimotauti ja läppäviat.

Yhdysvaltain terveysviraston tutkijoiden mukaan riittävä veden juominen tukee sydänterveyttä suolan käytön vähentämisen tavoin. Hyvä nesteytys auttaa sydäntä pumppaamaan verta tehokkaasti ja tukee verisuonten toimintaa edistäen verenkiertoa.

Tiedotteessaan tutkijat suosittelevat naisia juomaan 1,5–2,1 litraa ja miehiä 2–3 litraa vettä päivässä. Nesteiden tarpeeseen vaikuttavat kuitenkin yksilölliset tekijät, kuten harrastetun liikunnan määrä sekä olemassa olevat sairaudet.

Koska aineistosta suljettiin pois henkilöt, jotka kärsivät diabeteksesta, lihavuudesta tai sydämen vajaatoiminnasta tutkimuksen alkaessa, eivät havainnot päde näihin ihmisryhmiin. Esimerkiksi vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa päivittäisten kokonaisnesteiden määrää on syytä laskea tavallisesti 1,5–2 litraan.

Katso yllä olevalta videolta, miltä kaksi litraa vettä käytännössä näyttää!

Lue myös: Sydämen vajaatoiminnan oireet ovat moninaisia ja epämääräisiä – huonompi ennuste kuin joissain syövissä

Veren suolapitoisuuden noustessa sairastumisriski kasvoi

Löydökset perustuvat yli 11 000 keski-ikäisen aikuisen 25-vuotiseen seurantaan. Osallistujien nesteytyksen taso pääteltiin veren suolapitoisuudesta. Veren liian korkea suolapitoisuus johtuu aina elimistön kuivumisesta. Normaali veriplasman natriumpitoisuus on 135–145 mmol/l.

Aineiston perusteella veren suolapitoisuuden ollessa yli 143 mmol/l (millimoolia litrassa) keski-iässä, ihmisen riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli 39 prosenttia suurempi kuin heillä, joiden veren suolapitoisuus oli tätä alempi. Veren suolapitoisuuden noustessa myös sairastumisriski kasvoi.

Kohonnut veren suolapitoisuus oli yhteydessä myös kohonneeseen riskiin sairastua sydämen vasemman kammion hypertrofiaan eli seinäpaksuuntumaan.

Tutkijat ottivat laskuissaan huomioon lukuisia muita sairastumisen todennäköisyyteen vaikuttavia tekiöjitä, kuten iän, kolesterolin, tupakoinnin, korkean verenpaineen sekä suolan käytön. Löydökset tulee kuitenkin varmistaa jatkotutkimuksissa.

Mikäli havainnot osoittautuvat niin sanotusti vedenpitäviksi, veren suolapitoisuuden tarkastelu voisi myös auttaa havaitsemaan henkilöt, joilla on suurentunut riski sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen.

Älä unohda näitä riskitekijöitä! Videolla kerrotaan, mitkä samat asiat vaikuttavat monien eri pitkäaikaissairauksien taustalla.

Lue myös: Pirullinen vaiva vaanii miljoonien suomalaisten henkeä – tässä vaiheessa pelkkä elämäntaparemontti ei enää riitä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Science Daily, European Heart Journal, Live Science, Terveyskirjasto 1 & 2, Terveyskylä