Epäilty hybridioperaatio Leipzigissa ylitti rajan, joka sai Saksankin sen enempää kiertelemättä syyttämään suoraan Venäjää. Mutta onko syytöksillä mitään vaikutusta?
EU ja länsi ovat pyrkineet rasittamaan Venäjää pakotepaketeilla kerta toisensa jälkeen. Tämä ei ole estänyt Venäjää jatkamasta hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
Kiusantekoa on nähty muuallakin Euroopassa. Niistä vakavimmaksi on nousemassa elokuun alun iskuyritys räjähdedrooneilla Saksan Leipzigin lentokentälle. Saksan päättäjät ovat olleet ulostuloissaan aiemmin hyvin varovaisia, mutta nyt hekin syyttävät Venäjää suoraan.
– Ihan uutta, että julkisesti Saksa näin sanoo. Se luo myös painetta ottaa käyttöön keinoja, joilla Saksa vastaa laittaakseen hinnan Venäjän aiheuttamille vaaratilanteille, kommentoi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa haastateltu Viron puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik.
Leipzigin tapaukseen liittyy mahdollisesti kolme droonia. Ensimmäinen niistä löytyi räjähteillä lastattuna lentokentältä läheltä Ukrainan lentokonetta ja toinen saattoi törmätä DHL:n rahtikoneeseen.
Viime viikolla saksalaismediat kertoivat kolmannesta räjähteillä pakatusta droonista, joka niin ikään löytyi lentokentältä.
Saksan ulkoministeri Johann Wadephulin mukaan Venäjän osallisuuteen viittaavat esimerkiksi käytetty drooni, sen osat, räjähteet ja räjäytysjärjestelmä.
– Ne ovat meille tuttuja muista Venäjän hybridioperaatioista ja Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan, Wadephlul sanoi.
Ministerit ovat puhuneet, liittokansleri Friedrich Merz on pitänyt vielä suunsa supussa. Siksi iskuyrityksen paljastumisen todelliset seuraukset Venäjälle ovat vielä hämärän peitossa.
Raikin mukaan pakotteiden suurentamisesta on puhuttu, vaikka sen vaikuttavuudesta on varsin kehnot näytöt lähivuosilta.
Raikin mukaan tärkeintä on kuitenkin havaita, että tähän Venäjä nyt pystyy länttä vastaan eikä yhtään enempään.
– Pidän tärkeänä, että Venäjällä ei ole minkäänlaista sotilaallista valmiutta hyökätä Nato-maihin, Raik korostaa.
Yhtenä rintamana pelkoa vastaan Saksan puolella
Elokuun lopulla lännestä vietiin Venäjälle suora varoitus, kun CIA:n johtaja John Ratcliffe lensi Moskovaan. Arvioiden mukaan Venäjää varoitettiin olemaan hyökkäämästä Baltiaan. Raik ei tätä vahvista suoraan, mutta arvioi, että ylipäätään vierailulla oli tarkoitus alleviivata, ettei minkäänlaista eskalaatiota Nato-maita vastaan hyväksytä.
Tämä kävi ilmi myös lännen johtajien reaktioissa tiistaina, kun Saksa tuli "Venäjä-kaapistaan" ulos. Suurlähettiläitä puhuteltiin ja valtionjohtajat, myös Suomen Alexander Stubb, antoivat jämerän tukensa Saksalle.
– Tunnemme Venäjän toimintatavan. Venäjä yrittää pelotella meitä, heikentää päättäväisyyttämme ja halukkuuttamme tukea Ukrainaa sen puolustustaistelussa. Pelottelu ei onnistu, Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Ei sotaa muttei rauhaakaan
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo STT:n haastattelussa, että Venäjän harmaan alueen toiminta Euroopassa on lisääntynyt, ja tarkoituksena on heikentää Ukrainan länneltä saamaa tukea esimerkiksi tuhopolttamalla asevarastoja, häiritsemällä junaliikennettä tai tekemällä kyberiskuja.
Jos isku Leipzigiin olisi onnistunut, se olisi voinut horjuttaa lännen tukea Ukrainalle. Suora isku näihin maihin olisi kuitenkin liian iso riski Venäjälle, Pesu arvioi STT:lle.
– Ei tämä ole sotaa, mutta ei tämä ole ihan rauhaakaan, sanoo Pesu STT:lle.
Saksan hallituksen tiedottajan mukaan liittokansleri Merz kertoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille, että Ukraina voi luottaa jatkossakin Saksan sotilaalliseen tukeen.
Putin ei hyväksynyt Saksan syytöksiä mukisematta ja sanoi Saksan ilmoittamien Venäjän vastaisten pakotteiden olevan vakava virhe.
– Mutta missä ovat todisteet? No, todisteet ovat lavastettuja, Putin sanoi Kirgisiassa pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt korosti tiistain infossa, ettei Saksa pidä Leipzigin tapausta yksittäisenä.
– Oletamme, että Saksa joutuu jatkossakin Venäjän hybridi-iskujen kohteeksi, hän sanoi.
