Gorillat voivat auttaa ihmiskuntaa löytämään uusia lääkkeitä

Gabonin tasavallassa Keski-Afrikassa trooppisia kasveja kartoittaneet tutkijat ovat löytäneet neljä lääkinnällistä kasvia seuraamalla luonnonvaraisia gorilloja, jotka ovat hoitaneet itseään kyseisillä kasveilla.

Myös paikalliset parantajat ovat käyttäneet samoja kasveja. 

Laboratoriotutkimusten mukaan kasvit sisälsivät runsaasti antioksidantteja ja mikrobilääkkeitä. Yksi kasveista osoittautui lupaavaksi superbakteerien torjunnassa.

Lue myös: Jokaiselle tuttu aspiriini on saanut alkunsa mesiangervosta – tiesitkö tämän lääkekasveista?

Haavoittunut oranki teki jotain hyvin ihmismäistä

Ihmisapinoiden tiedetään lääkitsevän itseään valitsemalla kasveja, joilla on parantavia ominaisuuksia.

Hiljattain otsikoihin nousi oranki, joka käytti kasvista jauhamaansa tahnaa poskessaan olleen haavan parantamiseen.

Kyseinen Akar Kuning -niminen kasvi tunnetaan bakteereja tappavasta ja tulehdusta lievittävistä vaikutuksistaan. Samaa kasvia on käytetty myös muun muassa malarian hoidossa.

BBC uutisoi, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun luonnossa elävän eläimen on konkreettisesti nähty hoitavan vammaansa lääkkeenä toimivan kasvin avulla.

Tutkijat huomasivat, että orangin haava umpeutui viidessä päivässä ja parani lääkekasvin avulla täysin kuukaudessa.

Lue myös: Haavoittunut oranki teki jotain hyvin ihmismäistä

Puun kuorella kolibakteeria vastaan

Gabonissa työskennelleet tutkijat ovat nyt listanneet kasvit, joita gorillat ovat napostelleet Gabonissa Moukalaba-Doudoun kansallispuiston alankoalueella ja joista voisi olla iloa ihmisellekin.

He valitsivat neljä todennäköisesti hyödyllistä kasvia haastateltuaan vielä paikallisia parantajia. Ne olivat amazoninkapokkipuu eli kuitukapokkipuu (Ceiba pentandra), keltainen mulperipuu (Myrianthus arboreus), afrikaniroko eli fustikki (Milicia excelsa) ja viikunapuu (Ficus).

Näiden puiden kuorta on käytetty perinteisessä lääketieteessä vatsavaivoista hedelmättömyyteen. Kuori sisältää lääkevaikutteisia kemikaaleja, kuten fenoleja ja flavonoideja.

Kaikissa neljässä kasvissa on tutkijoiden mukaan myös antibakteerisia ominaisuuksia, jotka toimivat ainakin yhtä moniresistenttiä E. coli -bakteerikantaa vastaan.

Tutkijoiden mukaan erityisesti kapokkipuu osoitti "huomattavaa aktiivisuutta" kaikkia testattuja kantoja vastaan.

– Tämä viittaa siihen, että gorillat ovat kehittyneet syömään kasveja, jotka hyödyttävät niitä. Tämä myös korostaa valtavaa aukkoa Keski-Afrikan sademetsiä koskevassa tietämyksessämme, tutkimuksessa mukana ollut Durhamin yliopiston tohtori, antropologi Joanna Setchell totesi BBC:n mukaan.

Lue myös: Eläintarha joutui kieltämään kännykkävideoiden näyttämisen gorilloilleen

Salametsästys ja taudit gorillojen uhkana

Gabonissa on laajoja tutkimattomia metsiä, joissa elää metsänorsuja, simpansseja ja gorilloja ja joissa kasvaa monia tieteelle yhä tuntemattomia kasveja.

Valtava määrä läntisen alankoalueen gorilloja on kuitenkin kadonnut salametsästyksen takia ja tautien uhreina.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton punaisella listalla gorillat luokitellaan erittäin uhanalaisiksi.

Tutkimus on julkaistu PLOS ONE -julkaisussa.

Lue myös: Miksi koira syö ruohoa? Tässä vaiheessa on syytä huoleen

Katso myös: Tästä gorillasta tuli somejulkkis

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!