Tutkija: Turkki tuskin vaatii sotilaallista hyökkäystä Syyriaan

Nato-maat kokoontuvat tänään Brysseliin ruotimaan Turkin ja Syyrian tilannetta. Maat kutsui koolle Turkki, joka vetosi Naton neljänteen artiklaan.

Neljännen artiklan mukaan Naton jäsenvaltiot voivat kutsua muut jäsenet neuvotteluun, kun ne kokevat, että niiden turvallisuus on jotenkin uhattuna.

- Neljännen artiklan merkitys on siinä, että kaikki jäsenvaltiot saadaan kokoon, tässä tapauksessa suurlähettiläiden tasolla Berliinissä, ja asiasta voidaan perusteellisesti keskustella. Konsultaatiota pyytänyt maa voi selittää, mistä on kysymys ja saada yhteisen analyysin, ja mielellään toki myös tukea muilta jäsenvaltioilta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hanna Ojanen.

Neljänteen artiklaan vetoaminen on harvinaista, mutta ei tavatonta.

- Nimenomaan Turkki on tätä ennenkin käyttänyt, Ojanen sanoo.

Ei paineita sotatoimiin

Viidettä artiklaa, jonka mukaan Naton jäsenvaltiot auttavat toisiaan, jos joku niistä joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, on käytetty Naton historiassa vain kerran, syyskuun yhdennetoista päivän terrori-iskujen jälkeen.

- Siinäkään ei suinkaan Yhdysvallat itse ei vedonnut tähän artiklaan, vaan muut Naton jäsenvaltiot osoittaakseen tukea Yhdysvalloille totesivat, että tässä on tällaisen artikla viiden tilanne kysymyksessä. Mutta kukaan ei ole vedonnut tähän artiklaan omassa asiassaan koskaan, Ojanen sanoo.

Hän ei usko, että Turkkikaan olisi vetoamassa nyt viidenteen artiklaan.

- En pidä sitä yhtään todennäköisenä. Varmasti nyt keskustellaan erilaisista toimintatavoista, mutta minkäänlaista sotilaallista operaatiota en voi kuvitella, Ojanen sanoo.

Ja vaikka joku Naton jäsenmaa päättäisikin vedota viidenteen artiklaan, ei se vielä tarkoittaisi sitä, että kaikki muut jäsenmaat lähtisivät soitellen sotaan.

- Viides artikla sisältää aika pyöreän muotoilun, että muut jäsenmaat voivat auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sillä tavoin kuin itse näkevät parhaaksi. Se ei kauhean sitovasti velvoita mihinkään yhteen tiettyyn toimintatapaan, vaan kaikille pyritään löytämään se oma tapa osallistua. Välttämättä ei ollenkaan ole sotilaallisista keinoista kyse, Ojanen selittää.

Lue myös:

    Uusimmat