Alexander Stubbin uudenvuodenpuheessa korostui tutkijan mukaan Suomen aktiivinen rooli ulkopolitiikassa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä arvioi STT:lle, että presidentti Alexander Stubbin uudenvuodenpuheessa oli viime vuoteen verrattuna uutta se, että presidentti nosti esille Suomen aktiivisen toiminnan ulkopolitiikassa ja nousun kokoaan suuremmaksi.
– Viime vuoden puheessa Suomi kehystettiin pieneksi maaksi, mikä Suomi kansainvälisesti ajateltuna on. Tänä vuonna tuotiin esille Suomen aktiivista toimijuutta ja sitä, että Suomi nousi vuonna 2025 kokoaan suuremmaksi, voisi sanoa keskisuureksi, maaksi, Särkkä huomautti.
Särkän mukaan mielenkiintoista oli myös se, miten Stubb painotti, että Yhdysvaltojen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää.
– Se oli tietyllä tavalla yllättävä, mutta myös täysin odotettava kehystys, kun ajattelee kulunutta vuotta ja Suomen poikkeuksellisen tiiviitä suhteita Yhdysvaltoihin, Särkkä sanoi.
Lue myös: Lue Stubbin uudenvuodenpuhe sanasta sanaan
Suhteet näkyivät viime vuonna Stubbin ja presidentti Donald Trumpin välisenä aktiivisena kanssakäymisenä, joka jatkui tiivisti niin golfkentillä kuin muilla foorumeilla, huolimatta presidentti Trumpin ulkopoliittisesta poukkoilusta.
– Suomi asemoitiin keskeiseksi osaksi eurooppalaista perhettä ja tuotiin esille se tosiasia, että Suomi ei ole valmis tinkimään periaatteista. On tärkeää tehdä Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä, mutta Suomelle tärkeät asiat ja arvot eivät koskaan ole kaupan. Viiteryhmä on Eurooppa ja Pohjoismaat.
Särkkä kiinnitti huomiota myös siihen, että Stubb ei puhunut Yhdysvalloista osana euroatlanttista turvallisuusjärjestystä, vaan asemoi Yhdysvallat globaalien suurvaltojen joukkoon.
– Puheessa mainittiin vain viisi kansallisvaltiota: Suomi, Ukraina, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat. Tavallaan luotiin asetelma uudesta maailmanjärjestyksestä, jossa globaalit suurvallat ovat voimatekijöitä. Vastapainona pienemmät maaryhmittymät ja keskeiset kansainväliset instituutiot tasapainottavat tätä maailmanjärjestystä.
Euroopasta puhuessaan Stubb ei puhunut pelkästään Euroopan unionista, vaan laajemmin koko alueesta, jolloin mukaan voi lukea esimerkiksi myös Britannian ja Norjan.
Eurooppa nähdään isona alueellisena toimijana, jossa Pohjoismaat tunnistetaan omana ryhmänään.
– Tämän perusteella voisi vetää johtopäätöksen, että kun läheisimmät ystävät tulevat Pohjoismaista ja Euroopasta, niin Suomi luottaa niihin liittolaisina eniten.
Lue myös: Kommentti: Presidentti Stubbin uudenvuodenpuheesta tulee kummallinen olo
"Selkokielinen ja tasapainoinen puhe"
Yleisesti Stubbin puhe oli Särkän mielestä hyvin puhujansa oloinen. Esille tuotiin monia Stubbin aiemmin esittämiä teemoja. Stubb mainitsi myös perinteiseen tapaansa kolme pointtia, jotka tässä puheessa olivat rauha, kasvu ja välittäminen.
– Yleinen vire tässä oli tietynlainen optimismi, liikuttiin epävakaasta ja synkästäkin turvallisuuspoliittisesta tilanteesta kohti toivoa. Ja sen korostaminen, kuinka kyvykäs kansakunta Suomi on. Tämä oli mielestäni hyvin selkokielinen, helposti ymmärrettävä, tasapainoinen puhe, Särkkä summasi.