Tutkija: Riikka Purran "musta säkki" -selitykset populistista kaksoisviestintää: "Yritetään miellyttää kumpaakin osapuolta"

Kaksoisviestinnässä annetaan yhtä viestiä jossain ja toista viestiä muualla hämmennysmielessä, sanoo yleisen valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta.

Tutkijan mukaan kaksoisviestintä on erityisesti populististen puolueiden yleisesti käyttämä retorinen keino. 

Esimerkkinä kaksoisviestinnän käytöstä Helimäki antaa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) viime aikoina julkisuudessa olleen vuosien takaisen kirjoituksen. 

Purra kuvasi blogissaan vuonna 2019 musliminaisia "mustiksi säkeiksi". Blogitekstissä Purra kirjoittaa, että ”pääkaupunkiseudulla kävelee tunnistamattomia mustia säkkejä, jotka tunnistaa ihmisiksi vain siitä, että ne yleensä vetävät perässään pieniä ihmisiä”.

Purra ei ole pyytänyt näitä kirjoituksia anteeksi, vaan totesi viime perjantaisessa tiedotustilaisuudessa, ettei ala pahoitella sitä, että kritisoi islamin naista alistavia käytäntöjä.

Purran viestin voi ajatella Helimäen mukaan toimivan kahdella tavalla: rasistishaena solvauksena tai naisten oikeuksien puolustamisena.

Kyseessä siis on, miten samasta asiasta viestitään eri ryhmille.

Kaksoisviestintää hyödynnetään Helimäen mukaan muun muassa vaikeista asioista keskusteltaessa, jotta kaikki osapuolet pysyisivät tyytyväisinä.

– Kun on vaikeista asioista kyse, voidaan käyttää tällaistä keinoa yrittäen miellyttää vähän kumpaakin osapuolta. Tiedetään, että perussuomalaistenkin kannattajissa on kaikenmielistä äänestäjää, hän toteaa.

Lue myös: Orpo pitää keskustelua tärkeänä kesätauosta huolimatta – politiikan toimittaja: "Ehkä laiturinnokasta mato-ongelta ei samalla tavalla tätä riitaa käydä"

Kaksoisviestintä voi johtaa epävarmuuteen siitä, mikä on totuus

Kaksoisviestinnän haittana on se, ettei asioista puhuta suoraviivaisesti ja eri ryhmille annetaan erilaista tietoa totuudesta.

– Varsinkin jos puhutaan omista tarkoitusperistä, ei voida niin helposti saada kiinni siitä, että mikä on se perinpohjainen tarkoitus näissä viesteissä, hän sanoo.

– Tämä on omalla tavalla vähän sellaista totuuden sumentamista.

Pahimmillaan se voi johtaa siihen, ettei tiedetä, mikä totuus enää on, hän sanoo. 

– Politiikan tutkimuksessa puhutaan myös tälläisestä totuuden jälkeisestä politiikasta, jossa valeuutiset tai hämärä viestintä johtavat siihen, että jokainen nappaa netistä tai julkituloista sen oman totuutensa.  

Helimäki toteaa, että jokaiselta kansalaiselta olisi paljon vaadittu seurata useasta lähteestä tulevaa tietoa erittäin tarkasti.

– Kyllä sen tarkan ja suorasanaisen viestimisen vastuu on ensisijaisesti poliitikoilla ja medialla, Helimäki sanoo. 

Etenkin poliitikkojen tulee viestiä omista tekemisistään tarkasti ja yksiselitteisesti, hän toteaa.

Lue myös: Oppositio ryöpyttää Halla-ahoa: "Outoa, perin eriskummallista"