Uutisaamussa vieraillut vuoden akatemiapalkinnon saanut tutkija Emmi Helle kertoi, miten synnynnäisiä sydänvikoja voitaisiin ehkäistä jo neuvolassa.
Joka vuosi Suomessa syntyy noin 500 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika. Vaikka loppupeleissä kehityshäiriössä on kyse pitkälti sattumasta, voisi riskitekijöihin puuttumalla estää ainakin osa sydänvioista.
Sikiön sydämen rakenteet kehittyvät alkuraskauden aikana. Esimerkiksi geenivirheet ja ympäristötekijät voivat aiheuttaa sydämen kehityksessä epämuodostumiin johtavia ongelmia.
– Tunnetaan perheitä, joissa useammalla esiintyy synnynnäistä sydänvikaa. Kuitenkin suurin osa sydänvioista esiintyy yksilöillä, joiden perheessä ei ole aiemmin tavattu sydänvikoja, tutkija Emmi Helle sanoo.
Helle on saanut vuoden akatemiapalkinnon vastasyntyneiden synnynnäisiä sydänvikoja koskevasta tutkimuksestaan. Hänen työnsä on tuonut lisätietoa esimerkiksi äidin sokeritasapainon ja erilaisten geenivarianttien merkityksestä vauvan sydänvian kehittymisessä.
Millainen elämä tänä päivänä odottaa lasta, jolla on synnynnäinen sydänvika? Entä milloin ja miten sydänviat oireilevat? Katso Emmi Helteen vastaus yllä olevalta videolta.
Terveellien ruokavalio ja liikunta voisivat ehkäistä sydänvikoja
Sokeritasapaino liittyy diabetekseen, joka yleistyy synnyttäjillä voimakkaasti. Vauvan synnynnäisen sydänvian riskiä kasvattaa myös diabetekseen liittyvä lihavuus, joka sekin on kasvava trendi. Samaan aikaan synnyttäjien keski-ikä nousee – korkea ikä on sekin sydänvioille altistava tekijä.
Helle pitääkin mahdollisena, että synnynnäiset sydänviat tulevat lisääntymään. Ihanteellista olisi, että painosta ja terveydestä keskusteltaisiin äidin kanssa jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Helteen mukaan parasta olisi kertoa vanhemmuudesta haaveilevalle, millaisia haittavaikutuksia lihavuudella ja raskausdiabeteksella on äidin itsensä terveyteen sekä sikiön kehitykseen.
– Jos riskiryhmien äidit kiinnittävät huomiota ruokavalioon ja alkuraskauden aikaiseen liikuntaan, sillä tavalla osa [synnynnäisistä sydänvioista] saataisiin ehkäistyä, Helle sanoo.
Lue myös: Erikoislääkäri kertoo, onko äitiydelle yläikärajaa: "Suurin riski on varmasti…"
Sydänviat periytyvät useimmiten äidiltä
Sydänvioille altistavien geenivarianttien parempi tunteminen puolestaan auttaisi riskiraskauksien seurannassa. Kun sikiön synnynnäinen sydänvika on tiedossa, voidaan raskausajan seuranta ja synnytys keskittää osaavaan yksikköön.
Neuvolassa geenitestejä kannattaisi tehdä lähinnä perheille, joissa on jo ennestään sydänvikaisia lapsia. Tiedon karttuessa neuvolassa saatetaan tarjota geenitestejä laajemminkin.
Sydänviat periytyvät äidiltä useammin kuin isältä, mutta tarkkaa syytä tälle ei vielä tiedetä. Helle kuitenkin muistuttaa, että terveys on koko perheen yhteinen projekti.
– Isä voi myös omilla elämäntavoillaan näyttää äidille esimerkkiä.
Lue myös: Yksi oire johti tutkimuksiin – lopulta selvisi, ettei Helmi-vauva selviäisi ilman uutta sydäntä
Lue myös: Yleisesti käytetystä diabeteslääkkeestä löytyi ennestään tuntematon haittavaikutus
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Mitkä muut ympäristötekijät vaikuttavat synnynnäisten sydänvikojen riskiin? Katso koko haastattelu videolta.
9:16