Tupakointi lisää tutkimuksen mukaan riskiä mielenterveysongelmiin

Viime vuosien aikana useat tieteelliset tutkimukset ovat esittäneet, että tupakoinnilla ja mielenterveysongelmilla on yhteys toisiinsa.

Tutkijat eivät kuitenkaan ole pystyneet selvittämään, aiheuttaako tupakointi itse asiassa mielenterveysongelmia vai päätyvätkö ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia hakemaan helpotusta oireisiinsa tupakoinnista, kertoo New York Post.

Lue myös: Saako "tupakkatauolle" mennä, jos ei polta? Tupakoitsijat taukoilevat vuodessa jopa viikon verran muita enemmän

Nyt tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkijat uskovat todistaneensa, että tupakointi aiheuttaa muun muassa masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja skitsofreniaa.

– Numerot puhuvat puolestaan, tupakointi aiheuttaa mielenterveysongelmia, toteaa tohtori, tilastollinen geneetikko, Doug Speed kvantitatiivisen genetiikan ja genomiikan keskuksesta lausunnossaan.

– Tupakointi myös nostaa riskiä joutua sairaalaan mielenterveysongelmien vuoksi 250 prosentilla.

Lue myös: 11 mielenterveysongelmaa, joiden riskiä lihavuus voi nostaa merkittävästi

Tupakointi alkaa ennen mielenterveyssongelmia

Tutkimusta varten Speed ja kaksi hänen kanadalaiskollegaansa keräsivät aineistoa Ison-Britannian Biopankista, joka on yksi maailman suurimmista ihmisten terveyteen liittyvistä tietokannoista. Kyseinen biopankki sisältää yli puolen miljoonan ihmisen geneettiset tiedot.

Geneettiset tiedot yhdistettiin muihin terveyteen liittyviin tekijöihin, kuten osallistujien toimittamiin elämäntapatietoihin.

Tehdäkseen data-analyysistä luotettavamman, tutkijat ottivat huomioon, milloin tutkittavat olivat aloittaneet tupakoinnin.

– Tupakointi alkaa tyypillisesti ennen mielenterveysongelmia. Itse asiassa jo kauan ennen sairastumista. Tutkimusotannassa mukana olevat ihmiset olivat alkaneet tupakoimaan keskimäärin 17-vuotiaina. Sairaalahoitoa he tarvitsivat mielenterveyssyistä kuitenkin vasta 30 ikävuoden jälkeen, Speed kertoo.

Lue myös: Byrokratiaan väsynyt äiti kertoo taistelusta vakavasti masentuneen poikansa puolesta – nyt riittää jo se, että poika pysyy elossa

On olemassa tupakoinnille altistavia geenejä

Speed ​​ja hänen kollegansa paljastivat geneettisen yhteyden tupakoinnin ja mielenterveysongelmien välillä. He havaitsivat, että geenit vaikuttavat siihen, tuleeko jostakusta tupakoitsija, kertoo New York Post.

– On olemassa useita geenivariantteja, joita voidaan kutsua "tupakointiin liittyviksi geeneiksi". Aineistossa ne ihmiset, joilla oli tupakointiin altistavia geenejä, mutta eivät tupakoineet, saivat vähemmän todennäköisemmin mielenterveyshäiriöitä kuin ne ihmiset, joilla oli tupakoinnille altistava geeni ja jotka tupakoivat.

– Tässä tutkimuksessa osoitimme, että on todennäköistä, että tupakoinnin aloittamisen riski lisää riskiä sairastua mielenterveysongelmiin "tupakointiin liittyvien geenien" vuoksi.

Lue myös: Hyvinkin pieni määrä liikuntaa voi helpottaa masennusoireita

Tupakointi vaikuttaa serotoniinin tuotantoon tai aiheuttaa aivoissa tulehdusta?

Acta Psychiatrica Scandinavica -alustalla julkaistu tutkimus ei kuitenkaan saanut selville sitä, miksi tupakointi aiheuttaa mielenterveysongelmia.

– On löydettävä se biologinen mekanismi, joka saa tupakoinnin aiheuttamaan mielenterveyshäiriöitä. Yksi teoria on, että nikotiini estää välittäjäaine serotoniinin imeytymistä aivoissa. Tiedämme, että masennusta sairastavilla ihmisillä serotoniinia ei erity tarpeeksi.

Lue myös: Onko hormoniehkäisy yhteydessä akneen, painonnousuun, masennukseen tai lapsettomuuteen? Gynekologit vastaavat

Tupakan nikotiini aktivoi serotoniinin tuotantoa aivoissa, mikä osittain saa tupakoijan tuntemaan olonsa rentoutuneeksi.

Kun tupakointi jatkuu pidemmän aikaa, nikotiini ei enää edistä serotoniinin tuotantoa, vaan estää sitä, aiheuttaen ahdistusta ja emotionaalisia häiriöitä.

– Toinen mahdollinen selitys sille, että tupakointi aiheuttaa mielenterveysongelmia on, että se aiheuttaa aivoissa tulehdusta, joka voi pitkäkestoisena tuhota eri aivoalueita ja johtaa joukkoon mielenterveysongelmia. Mutta tämä ei ole aivan varmaa vielä, Speed kertoo.

Lue myös: Huono suun terveys on riskitekijä monille sairauksille: Hammaslääkärit muistuttavat erityisen merkittävästä elintapamuutoksesta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: New York Post, EurekAlert!, Acta Psychiatrica Scandinavica