Emmi Korhonen oli juuri kirjannut oman kodinjärjestelyfirmansa virallisesti rekisteriin, kun hänen puhelimensa soi. Puhelun jälkeen alkoi pitkä selvittely palvelusta, jota Korhonen ei koe tilanneensa.
Puhelimessa oleva henkilö kertoi olevansa Helsingin yrityshakupalvelusta ja palaavansa asiaan viime puhelun jälkeen. Korhonen ei muistanut keskustelleensa kyseisen henkilön kanssa aiemmin, mutta antoi henkilön kertoa asiansa.
– Hän kysyi useita kysymyksiä liittyen yritykseni tarjoamiin palveluihin, joihin vastasin lähinnä kyllä tai ei, Korhonen kertoo MTV Uutisille.
Puhelun loppupuolella kävi ilmi, että kyseisen puhelun jälkeen Korhoselle lähetettäisiin lasku. Korhonen sanoo, että ei suoraan suostunut ostamaan mitään palvelua puhelun aikana.
Noin viikon jälkeen suuri valkoinen kirjekuori kolahti Korhosen postiluukusta. Kuoren sisällä oli nivaska papereita ja lasku, jonka loppusumma oli lähes 250 euroa.
– Kirje aiheutti suurta hämmennystä, sillä en ollut tilannut minkäänlaista palvelua puhelun aikana. Aloittavana yrittäjänä ensin ajattelin, että soitto tulee Patentti- ja rekisterihallituksesta, johon olin aiemmin yritykseni rekisteröinyt, hän sanoo.
Hän lähetti reklamaatiopyynnön laskun lähettäneelle yritykselle, josta vastaus kuului yksinkertaisesti: "Teille sopi olla mukana palvelussa."
Missä menee suostumuksen raja?
Korhonen alkoi selvitellä tarkemmin, mitä puhelussa mainitulla yrityksen nimellä löytyy. Nopean etsinnän tuloksena löytyi, että Helsingin yritysrekisteri -nimellä toimineen yrityksen toimipaikat sekä johtohenkilöt täsmäävät täysin myös Infonor Oy ja Scanria Oy -nimisiin yrityksiin.
Infonor Oy:n pääasialliseksi toimialaksi on merkitty rekrytointi ja Scanria Oy:n tiedoissa taas lukee kustantamo. Lopulta selvisi, että Helsingin yrityshakupalvelu on yksi Scanria Oy:n tarjoamista palveluista. Samoilla tiedoilla yritystiedoista löytyi myös Suomen Numerokeskus Oy, H&M Marketing Group Oy sekä Lex Perintä Oy -nimiset yritykset. Lisäksi kaikkiin edellä mainittuihin yrityksiin on merkitty useita erilaisia apunimikkeitä ja -palveluita.
Korhonen lähetti yritykselle uudelleen viestiä vaatiakseen puhelun tallennetta kuunneltavaksi. Asiakaspalvelusta vastattiin, että hänen tulisi soittaa heille, jotta saisi kuunnella nauhan. Puhelun korkean palvelumaksun vuoksi Korhonen ei halunnut soittaa yritykselle suoraan, vaan pyysi heitä soittamaan hänelle. Lopulta Scanrialta soitettiin ja nauha kuunneltiin yhdessä.
– Samalla sain varmistuksen sille, etten omasta mielestäni ole suostunut tilaamaan minkäänlaista palvelua. Minulta ei puhelun aikana kysytä selkeästi suostumusta palvelun hankkimiseen, hän toteaa.
Päätös suostumuksesta tehtiin puhelussa sen perusteella, kun myyjä esitti kysymyksen: "Onko laskutusosoitteesi seuraavanlainen?". Korhonen vastasi tähän myöntävästi.
Viestittely tahojen välillä jatkui, kun Korhonen pyysi laskun mitätöintiä. Jälleen hänen viestiinsä vastattiin: "Teille kävi olla palvelussa mukana ja lasku tulee maksaa sopimuksen mukaan."
Lopulta Korhonen ei nähnyt muuta keinoa, kun tehdä asiasta rikosilmoitus. Hän ilmoitti tästä myös Scanrialle, minkä jälkeen hän sai vastaukseksi, että lasku mitätöitäisiin.
Useilla samoja kokemuksia
Korhonen kertoi omasta kokemuksestaan sosiaalisen median kanava TikTokissa, ja kyseinen video on saavuttanut jo yli 300 000 katselukertaa. Videon myötä useat muutkin henkilöt ovat lähestyneet häntä kertoen, että ovat kokeneet vastaavaa kohtelua samalta yritykseltä tai sen apunimikkeiltä.
Googlen arvosteluissa sekä erilaisilla nettipalstoilla on käyty keskustelua kyseisestä yrityksestä ja sen tarjoamista tuotteista jo useiden vuosien ajan. Useimmiten kommentit ovat negatiivisia ja varoittavat perättömistä laskuista.
Scanria Oy:n toimitusjohtaja Juha-Petri Heimonen ja osakas Jan-Peter Malkki kiistävät väitteet MTV Uutisille ja kommentoivat, että heidän yrityksensä ei huijaa ihmisiä.
– On kyllä outo tapaus, sillä reklamaatioprosenttimme on kolme. Me emme tietenkään huijaa ihmisiä. Tässäkin tapauksessa kyse on väärinymmärryksestä, sanoo Heimonen.
– Alkaa vähän haiskahtaa siltä, että tämä kyseinen yrittäjä on tässä se huijari, hän syyttää.
Malkki kertoo, että he ovat kertoneet puhelimessa palvelun hinnan selkeästi, varmistaneet yrityksen laskutusosoitteen ja halukkuuden paperilaskuun. Näihin yrittäjä on vastannut myöntävästi.
– Tällöin myyntineuvottelijamme on tulkinnut kaupan suostumukselliseksi, hän jatkaa.
"Kyse on väärinymmärryksestä"
MTV Uutiset on kuunnellut puhelun tallenteen kokonaisuudessaan. Puhelussa ei esitetä suoraa kysymystä siitä, haluaako Korhonen ostaa kyseisen palvelun, joten pelkkä hinnan kertominen ja laskutusosoitteen varmistaminen on tässä kohtaa luettu suostumukseksi sopimukseen.
Kysyimme Scanrialta, riittääkö palvelun hinnan kertominen ja laskutusosoitteen varmistaminen kaupan hyväksymiseksi.
– Tässä on ollut kokenut myyntineuvottelija ja vasta-alkanut yrittäjä, joten kyseessä on väärinymmärrys, kertoo Malkki.
– Meidän täytyy tietysti tarkastella myös omaa toimintaamme kriittisesti, hän jatkaa.
Scanria suostui mitätöimään laskun rikosilmoituksen ja useiden yhteydenottojen jälkeen. Kysyimme, miksi yritys suostui mitätöimään laskun, jos he kokevat Korhosen olleen tässä kohtaa väärässä.
– Me aika usein suostutaan, jos asiakas tulee katumapäälle, sillä olemme kokeneet sen helpommaksi, Heimonen sanoo.
– Ei tuo ole ainut rikosilmoitus, mitä meistä on tehty. Rikosilmoitus ei merkkaa meille mitään, sillä meillä on puhtaat paperit. Olemme toimittaneet lähes aina rikosilmoitusten tiimoilta poliisille nauhoitteen ja poikkeuksetta on tullut ilmoitus, että tutkinta on päätetty aiheettomana, hän jatkaa.
Asiantuntija: "Ei sopimusta"
Kuuntelutimme suostumuksellisesti myyntinauhoitteen Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandbergilla, joka sanoo kuulleensa vastaavia nauhoitteita aiemminkin.
– Tämä nauhoite oli hyvin samankaltainen kuin muutkin kuulemani epäselvät puhelutallenteet, hän toteaa.
– Juridisesta näkökulmasta keskeisintä näissä on se, että syntyykö tässä sopimusta.
Pätevä sopimus syntyy lähtökohtaisesti silloin, kun palvelua tarjotaan selkeästi ja tarjoukseen vastataan myöntävästi.
– Itse en nauhalta löydä selkeää tarjousta tai selkeää suostumusta siihen, että tässä voitaisiin tulkita jonkinlaisen sopimuksen syntyneen, Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Puhelussa kerrotaan palvelun hinta, mutta palvelun kuvaus sekä sisältö jäävät hyvin tulkinnanvaraiseksi.
Rytkönen-Sandberg korostaa, että ei väitä nauhan tapahtumien tai myyntitavan olleen rikollisia.
– Kun asiasta on päädytty riitelemään, on tilanne lähtökohtaisesti ollut silloin epäselvä, hän toteaa.
– Yleisesti sanoisin, että myyntitapahtuma voisi olla huomattavan paljon selkeämpi, jolloin tällaisia tapauksia ja epäselvyyksiä ei syntyisi.
Yrittäjät ottavat valitettavan usein yhteyttä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun hämmentävien soittojen vuoksi, kertoo Rytkönen-Sandberg. Jos ei ole varma mitä ja millä ehdoilla on tilaamassa, kannattaa pyytää asiasta mustaa valkoisella.
– Viranomaiset eivät lähtökohtaisesti kaupittele palveluita puhelimitse. Aina kannattaa kysyä tarjous esimerkiksi sähköpostitse, jos on epävarma tuotteesta. Ymmärrän silti, että uutena yrittäjänä saattaa olla vaikea hahmottaa, mistä asiasta on kyse.
Älä peru, vaan reklamoi
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipolan mukaan yritykset, jotka eivät selkeästi kerro mitä ovat myymässä, saattavat syyllistyä epäeettiseen kaupantekoon. Hän ei ota kantaa jutussa mainittuun tapaukseen.
– Monet näistä yrityksistä ovat jonkinlaisten nettirekistereiden pitäjiä. Monesti tapauksissa on kysymys juuri siitä, että onko sopimusta syntynyt, Sipola toteaa.
– Tällaisissa tilanteissa, missä yrittäjälle on lähetetty lasku palvelusta, jota todellisuudessa ei ole tilattu, voidaan tutkia, että täyttyykö esimerkiksi petoksen yrityksen tunnusmerkit, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Kuluttajien nauttima suoja 14 päivän peruutusoikeudesta etämyynnissä ei koske yrittäjien välisiä kauppasopimuksia, eikä siten puhelimessa tehtyä sopimusta voi varsinaisesti peruuttaa.
– Jos on sitä mieltä, että pätevää sopimusta ei ole syntynyt, ei pidä lähteä peruuttamaan sopimusta, vaan todeta yksinkertaisesti, että lähetetty lasku on aiheeton, koska mitään sopimusta ei ole syntynyt, Rytkönen-Sandberg sanoo.
– Lasku tulee aina reklamoida, eikä missään nimessä maksaa, jos on sitä mieltä, että lasku on aiheeton. Jos laskun uhataan menevän perintään, tulee reklamointi tehdä myös kyseiseen perintätoimistoon ja ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Yrittäjiin, hän jatkaa.
Näyttötaakka sopimuksen tarjoajalla
Lainsäädännöllä on vaikea rajoittaa tiettyjen yritysten toimintaa tai erotella niin sanottuja huijariyrityksiä muista.
– Ketään ei tietenkään voida estää soittamasta toiselle henkilölle. Tässä on vaikea lähteä puuttumaan tiettyjen yritysten toimintaan, sillä se vaikuttaisi silloin kaikkiin yrityksiin, sanoo Rytkönen-Sandberg.
– On myös hyvä huomioida, että mahdollisessa tuomioistuinprosessissa sopimukseen vetoavalla on lähtökohtaisesti näyttötaakka sopimuksen syntymisestä. Monesti näissä tilanteissa asia jätetään mieluummin viemättä eteenpäin, jos näyttöä ei ole, hän summaa.