Tuore kysely paljastaa: Tällaiset asiat uhkaavat suomalaista sivistystä

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan kyselyssä suomalaisen sivistysyhteiskunnan uhkana pidettiin kaikkien vastaajien kesken erityisesti syrjäytymistä ja eriarvoisuuden kasvua. Tätä mieltä olivat lähes puolet akavalaisista vastaajista ja myös muut vastaajat pitivät näitä kahta uhkana suomalaiselle sivistysyhteiskunnalle.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 2089 ihmistä, joista 888 kuului Akavaan.

Työttömyys sivistysyhteiskunnan uhkana

Muiden kuin akavalaisten vastaajien keskuudessa suurimmaksi uhaksi nousi kuitenkin työttömyys. 51 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työttömyys on uhka sivistysyhteiskunnalle. Korkeasti koulutetuista tätä mieltä kyselyssä oli vain 34 prosenttia. 

– Syrjäytyminen ja työttömyys kulkevat käsi kädessä. Suomessa on noin 600 000, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, ja uskoisin että heidän piirissä työttömyys on korkeampaa. Mitä parempi koulutus sen alempi työttömyysaste ja se näkyy tässä kyselyssäkin, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder arvioi tulosta.

Selvä ero uhkakuvissa nousi esiin koulutusleikkauksista kysyttäessä. Korkeasti koulutetut pitivät koulutusleikkauksia vakavampana uhkana mitä työttömyyttä. Vastaajista 47 prosenttia piti koulutuksen määrärahoista leikkaamista uhkana sivistysyhteiskunnalle, muista vastaajista tätä mieltä oli 32 prosenttia.

Koulutus sivistyksen mittarina

Akavan kyselyssä kysyttiin myös mitkä ovat sivistysyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja. Vastaukset jakaantuivat muun muassa koulutuksen, yhteiskunnan turvallisuuden, perheiden hyvinvoinnin, syrjäytymisen ehkäisyn ja vanhustenhuollon kesken. Akavalaisille vastaajille tärkeimmäksi arvoksi nousi koulutukseen panostaminen. Kyselyssä 26 prosenttia akavalaisista nosti tämän tärkeimmäksi arvoksi. 

– Akavalaiset tietenkin kokevat, että se koulutus on tärkeämpää kuin ehkä muiden osalta. En kuitenkaan usko, että suuressa kuvassa suomalaisilla olisi suuri ero siinä. Uskon, että kaikki suomalaiset arvostavat koulutusta ja haluavat panostaa siihen, Fjäder pohtii.

Kyselyssä muut vastaajat nostivat tärkeimmäksi arvoksi perheiden hyvinvoinnin (21%). Kyselyssä akavalaiset ja muut vastaajat olivat muun muassa yhtä mieltä yhteiskunnan turvallisuudesta ja esimerkiksi eriarvoisuuen ehkäisystä. Sen sijaan vanhustenhuollon panostaminen nähtiin tärkeämpänä muiden vastaajien keskuudessa kuin akavalaisten. 

Akavan Sture Fjäder ei pidä eroa tuloksissa mitenkään huolestuttavana.

– Tyypillistähän se on, että kun olet korkeakoulutettu, olet käynyt joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston, niin se on pitkä tie. ja sen takia meidän jäsenet kokevat että se on myös tärkeää. Jos katsoisi noita lukuja vähän toisella silmällä, niin varmasti myös akavalaiset kokevat että perheiden asiat ovat tärkeitä. 

Opetusministeri Sanni Gran-Laasonen (kok.) tunnistaa koulutuksen tärkeänä sivistysyhteiskunnan arvona.

– Koulutus on yksi tärkeä elementti siinä, että Suomi on sivistysyhteiskunta ja haluamme rakentaa Suomea sivistyksen varaan seuraavatkin sata vuotta. Suomen pitää huolehtia siitä, että saamme käännettyä meidän osaamis- ja koulutustason nousuun. Meidän pitää saada käännettyä oppimistulokset nousuun ja myöskin määriteltyä sen, mikä on tavoiteltava koulutustaso Suomessa, Gran-Laasonen sanoo. 

Koulutus on ollut leikkausten jäljiltä puheenaiheena pitkään. Tänään opetusalalle lanseerattiin Porin SuomiAreenassa päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattu Sivistysakatemia, joka järjestetään ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa.

– Uskon, että sen arvo näkyy siinä, että saadaan saman pöydän äärelle eri yhteiskunnan toimijoita. Lisätään tietoa, ymmärrystä koulutusjärejstelmästä ja sen nykytilasta, mutta ennenkaikkea katsotaan tulevaisuuteen, että millainen koulutusjärjestelmä meillä tulee olla.

Onko tämä koulutusleikkausten jälkeinen paikkausyritys?

– Onneksi Suomessa taloustilanne valoisampi, pystytään katsomaan tulevaisuuteen. Koulutusta on aina kehitetty aktiivisesti, mutta viimeisten vuosien aikana kehitys on ollut maailman muutokseen nähden ehkä kuitenkin vielä varovaista. Meidän pitäisi nyt katsoa rohkeammin eteenpäin. Miettiä, että mitä se muutos meiltä edellyttää, miten korkeaa osaamista vaalitaan uusien haasteiden tulevaisuuden yhteiskunnassa, opetusministeri kiertää.