Tuonelan tasangolla on perin ankeat olosuhteet | MTV Uutiset
Tiesitkö? Tuonelan tasangoksi nimetty paikka on olemassa myös tässä maailmankaikkeudessa
1:51Helsingin yliopisto selvittää, miten aurinkomyrskyihin pitäisi varautua. (9.11.2021)
Julkaistu 26.02.2023 07:43(Päivitetty 26.02.2023 13:24)
MTV UUTISET – KAUPPALEHTI
Tasanko sijaitsee aurinkokuntamme ulko-osissa. Se sai nimensä vuonna 1991.
Tuonela on muinaissuomalaisen kansanperinteen kuolleiden valtakunta. Samaa sanaa kuolemanjälkeisestä tilasta käytetään myös suomenkielisessä Raamatussa.
Tuonelan tasangoksi nimetty paikka on kuitenkin olemassa myös tässä maailmankaikkeudessa. Olosuhteet siellä ovat perin ankeat – mutta eivät kuumat, vaan käsittämättömän kylmät, valaistukseltaan himmeät ja tyhjiötä lähentelevät.
Tuonelan tasanko sijaitsee näet aurinkokuntamme uloimman planeetan Neptunuksen suurimmassa kuussa Tritonissa, yli neljän miljardin kilometrin päässä Auringosta. Siellä pakkasta on noin 235 celsiusastetta. Taivaankappaletta kylmentää valtavan etäisyyden lisäksi sen pinnan vaaleus: kirkas pinta heijastaa valon pois.
Ylimmät kerrokset Tritonia eli paikallinen peruskallio koostuvat pääosin vesijäästä, mutta aivan pintaa peittää kiinteän alkuainetypen kuorrutus. Normaalimmissa lämpötiloissa typpi sulaisi ja/tai höyrystyisi ilmaksi, mutta Tritonissa on niin kylmä, että ilma taivaalta on kirjaimellisesti satanut kiinteässä muodossa alas.
Tritonin kaasukehä koostuu pääosin typestä kuten Maan ilmakehä, mutta jäisessä kylmyydessä jäljelle jäänyt ilmahuntu on tavattoman ohut. Painetta Tritonin pinnalla on vain 1,4–1,9 pascalia Neptunuksen ohi 1989 lentäneen Voyager 2 -luotaimen mittausten perusteella.
Toisaalta vuodenaikojen vaihtelu höyrystää typpeä ilmaan Tritonissa, aivan kuten kääpiöplaneetta Plutossa. Vuonna 2010 Euroopan eteläisen observatorion mukaan paine oli noussut peräti 4–6,5 pascalin tietämille, eli kolmin-nelinkertaiseksi 20 vuotta aiempaan verrattuna.
1,4–6,5 Pa paine on vain 1/13000 osa – 1/70000 osa maan pinnan painetasosta (*).
Värimosaiikki Tritonista, jonka Voyager 2 -luotain otti vuonna 1989 Neptunuksen ohilennon aikana.NASA/JPL/USGS
Neptunus ja sitä myötä Triton kiertää Aurinkoa melko tarkkaan 40 kertaa kauempana kuin Maa. Koska säteilyn kirkkaus himmenee etäisyyden toiseen potenssiin, on Auringon valo 1600 kertaa heikompaa kuin Maassa.
Tällainen valo, Tritonin keskipäivällä noin 70 luksia, vastaa melko tavallista sisävalaistusta tai ulkona Maassa pilvistä päivää auringonlaskun tai -nousun aikaan. Ihminen näkisi siis Tritonin pinnalla aivan hyvin, mutta valo olisi ikuista ikävää himmeyttä vailla päivänvalon loistoa.
Lähellä luotaimen kuvaaman alueen reunaa sijaitseva Tuonelan tasanko on soikiomainen, kooltaan noin 200 kertaa 400 kilometriä. Sen keskikohdan mainitaan sijaitsevan Tritonin leveyspiirillä 34, eli tasanko kaikkiaan ulottuu pyöreästi leveyspiirivälille 30–40. (**)
Tasanko on maastoltaan laakeaa, mutta jyrkähköt reunat erottuvat kuvista hyvin. Laajuuteensa nähden Tuonelan tasanko on kuitenkin melko matala – vuonna 2021 julkaistun tieteellisen artikkelin mukaan vain noin 200 metriä.
Paul Schenkin johtamien amerikkalaisten tutkijoiden mukaan Triton ylipäätään on tasaisen puoleinen. Voyagerin datan ja kuvien analyysistä löytyi enimmillään vain noin kilometrin korkeuseroja. Tutkijoiden mukaan tämä puoltaa käsitystä siitä, että Tritonin sisällä on syvä nestemäisen veden meri.
Tuonelan tasangon vieressä sijaitsee pienempi Ruachin tasanko, joka on pinnanmuodoiltaan samankaltainen. Tasankojen arvellaan syntyneen kryovulkaanisesta toiminnasta eli jäätulivuorten purkauksista. Toisaalta myös asteroidi-isku on mainittu mahdollisena syntysyynä.
Kansainväliseltä nimeltään Tuonelan tasanko on Tuonela Planitia. Nimi on sikäli tyypillinen, että planeettojen ja kuiden maastonmuotojen erisnimeksi valikoidaan varsin usein eri kulttuurien mytologiaa. Yleisnimiosa on tavalliseen tapaan latinaa (ei siis englantia).
Suomenkielisiä nimiä omasta aurinkokunnastamme löytyy yli 200, kirjoitti Helsingin Sanomat vajaat kymmenen vuotta sitten. HS kiinnitti huomiota myös Tuonelan tasankoon.
(*) Tiheydessä Tritonin kaasukehä häviää Maalle vähemmän kuin paineessa, sillä kylmässä kaasut supistuvat kasaan. 1,4–6,5 Pa paine typpikaasussa –235 °C lämpötilassa vastaa tiheyttä 0,12–0,58 grammaa kuutiometriä kohti. Luvut ovat ”vain” 10 000–2 000 kertaa pienemmät kuin Maassa.
Tiheydet on laskettu kaasujen tilanyhtälöstä: standardimuoto pV = nRT voidaan muuttaa muodoksi pM = ρRT, mistä ratkaistaan tiheys ρ = pM/(RT). Kaavoissa p on paine (Pa), V tilavuus (m³), n ainemäärä mooleina, R kaasuvakio, T lämpötila kelvineinä ja M moolimassa (kg/mol).
(**) Tritonin halkaisija on 2707 km, joten yksi leveyspiiri on siellä π × 2707 km / 360 = noin 24 km.
Artikkelia tarkennettu 26.2 kello 13.23: 1,4–6,5 Pa paine on 70 000–13 000 kertaa pienempi kuin Maassa merenpinnan tasolla (*) muutettu muotoon paine on vain 1/13000 osa – 1/70000 osa maan pinnan painetasosta.
