Miten kannattaa lentää Hornetia tai laskeutua Marsiin? Suomalainen laskentaohjelmisto antaa vastauksen molempiin

Turvallisesti Marsin pinnalle

Euroopan avaruusjärjestö ESA on tilannut laskelmia siitä, miten varmistetaan, että laskeutuja kohtaa Marsin pinnan oikeassa asennossa.

– Siinä on laskettu, mitä aerodynaamisia voimia se kohtaa, kun tullaan Marsin ilmakehään. Kun siinä on anturointia, niin miten ne anturit reagoivat siihen ympäröivään aerodynamiikkaan, joka lämmittää ja tulee painetta lisää ja jossain kohtaa alipainetta, kuvailee Rautaheimo.

Miten Marsiin sitten pitäisi laskeutua niin, että laskeutuja laitteineen pysyy ehjänä?

– Tässä tapauksessa on tällainen mielenkiintoinen kumirengas, joka hidastaa vauhtia ja sen tarkoitus on jämähtää Marsin pintaan ja se kärki menee Marsin sisälle. Luulisi, että tämä on aika helppo tapa laskeutua, kun se on suunniteltu niin, että se menee sinne vauhdilla, arvioi Rautaheimo.

Euroopan avaruusjärjestö ESA on tilannut laskelmia siitä, miten varmistetaan, että laskeutuja kohtaa Marsin pinnan oikeassa asennossa.MTV

Ohjelmiston kehittäminen alkoi 1980-luvulla

Virtauslaskentaohjelmiston kehittäminen alkoi jo 1980-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa. Ensimmäiset laskennat tehtiin Ilmavoimien tarpeisiin.

– Teknillisessä korkeakoulussa oli tuulitunneli ja siellä tehtiin joitakin mittauksia Ilmavoimille. Ilmavoimilla tultiin ajatukseen, että näitähän pitäisi pystyä laskemaan. Yliopisto ja Ilmavoimat ryhtyivät selvittämään, mistä sellaisen ohjelmiston saisi, kertoo Rautaheimo.

Ohjelmistoja oli Yhdysvalloissa olemassa, mutta amerikkalaiset eivät suostuneet myymään niitä Suomeen.

– Silloin oli Neuvostoliitto vielä olemassa ja kovin lähellä meitä. Sitten alettiin itse selvittää, millaisia laskenta-algoritmeja siinä käytetään. Alettiin kehittää ja huomattiin, että mehän pystytään itse kehittämään tällainen ohjelmisto, kertaa Rautaheimo laskentaohjelmiston alkuvaiheita.  

Käyttöä myös jäänmurtajien suunnittelussa

Sittemmin ohjelmistolla on ollut käyttöä monenlaisissa kohteissa ydinvoimaloista laivanrakennukseen.

– Laskenta on kohtuullisen työlästä. Yhden helpon tapauksen voi laske parissa, kolmessa päivässä, mutta kun mennään Hornetiin, niin kyllä siinä menee helposti kuukausi ellei enemmänkin. Tämä on kuitenkin halpaa verrattuna lentotuntiin tai Hornetin hintaan, laskee Rautaheimo.

Myös nyt niin ajankohtaisessa jäänmurtajien suunnittelussa virtauslaskennalle on käyttöä.

– Millä tavalla virtaukset menee, kun helikopteri laskeutuu jäänmurtajan kannelle niin, että se on turvallista eikä lähde heiluttamaan sitä. Laivan alla on erilaisia ulokkeita, esimerkiksi keulapotkuritunneli, jossa pitää simuloida, ettei se ala värähtelemään ja pitämään meteliä kun sitä käytetään, listaa Rautaheimo esimerkkejä, joissa virtauslaskentaa voisi käyttää.

• Eilen18:01
  Eduskunta

  Eduskuntaan on tulossa journalismikerho – tämä on sen tarkoitus
• Eilen17:38
  Fitburg-alus

  Rajavartiolaitos saattoi Fitburg-aluksen pois Suomesta
• Eilen16:33
  Tekoäly

  X:n tekoälyalusta riisuu naisia ja tyttöjä – Suomi odottaa EU:n toimia
• Eilen10:58
  Lappi

  Lapin pakkaset helittämässä – Finnair perui tänään enää yhden Kittilän-lennon
• 11.1.19:06
  Finnair

  Kittilään odotetaan lentoliikennettä jälleen maanantaina
• Lataa lisää