Oikeustulkit ovat huolissaan oikeudessa käytettävien tulkkien ammattipätevyydestä ja tulkattavien oikeusturvasta. Myös tuomioistuinviraston ylijohtaja jakaa huolen.
Vuosia oikeustulkkina toiminut Aziza Hossaini kertoo olevansa syvästi huolissaan tulkkauksen tasosta oikeustilanteissa.
– Kyse on tulkattavan oikeusturvasta. Kaikkeen vaikuttaa se, miten tulkkaus toimii. Oikeussalissa olevat henkilöt ovat täysin riippuvaisia tulkkauksesta. Pahimmassa tapauksessa koko oikeusprosessi voi epäonnistua vaarantua heikkolaatuisen tulkkauksen vuoksi.
Hossainin mukaan heikkolaatuinen tulkkaus ei johdu siitä, että ammattitaitoisia ja kouluttautuneita tulkkeja olisi vähän.
Julkisen puolen toimijoita velvoittaa tulkkien tilauksessa kilpailuttamalla tehty sopimus, eli Hansel-sopimus. Hossainin mukaan oikeuteen päätyy tämän vuoksi usein tulkkeja isoista firmoista, koska he ovat edullisempia.
– Pahimmassa tapauksessa ison firman listalta menevillä tulkeilla ei ole ollenkaan koulutusta työhönsä. He menevät tulkiksi, koska osaavat kahta kieltä. Kouluttautunut oikeustulkki jää ilman töitä.
Hossainin mukaan korkeasti kouluttautuneet tulkit eivät halua työskennellä isoille tulkkausfirmoille, koska korvaus ei vastaa työn osaamista ja vaativuutta.
Moni oikeustulkki tekee sen sijaan töitä oman yrityksen kautta ja kuuluu virallisen Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkien rekisteriin, joka on kuitenkin melko tuntematon viranomaisten keskuudessa.
Kielien osaaminen ei riitä
Oikeustulkkina toimiminen ei perustu ainoastaan kielten osaamiseen. Hossaini toimii itse tulkkina persian ja darin kielillä.