Oikeustulkit ovat huolissaan oikeudessa käytettävien tulkkien ammattipätevyydestä ja tulkattavien oikeusturvasta. Myös tuomioistuinviraston ylijohtaja jakaa huolen.
Vuosia oikeustulkkina toiminut Aziza Hossaini kertoo olevansa syvästi huolissaan tulkkauksen tasosta oikeustilanteissa.
– Kyse on tulkattavan oikeusturvasta. Kaikkeen vaikuttaa se, miten tulkkaus toimii. Oikeussalissa olevat henkilöt ovat täysin riippuvaisia tulkkauksesta. Pahimmassa tapauksessa koko oikeusprosessi voi epäonnistua vaarantua heikkolaatuisen tulkkauksen vuoksi.
Hossainin mukaan heikkolaatuinen tulkkaus ei johdu siitä, että ammattitaitoisia ja kouluttautuneita tulkkeja olisi vähän.
Julkisen puolen toimijoita velvoittaa tulkkien tilauksessa kilpailuttamalla tehty sopimus, eli Hansel-sopimus. Hossainin mukaan oikeuteen päätyy tämän vuoksi usein tulkkeja isoista firmoista, koska he ovat edullisempia.
– Pahimmassa tapauksessa ison firman listalta menevillä tulkeilla ei ole ollenkaan koulutusta työhönsä. He menevät tulkiksi, koska osaavat kahta kieltä. Kouluttautunut oikeustulkki jää ilman töitä.
Hossainin mukaan korkeasti kouluttautuneet tulkit eivät halua työskennellä isoille tulkkausfirmoille, koska korvaus ei vastaa työn osaamista ja vaativuutta.
Moni oikeustulkki tekee sen sijaan töitä oman yrityksen kautta ja kuuluu virallisen Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkien rekisteriin, joka on kuitenkin melko tuntematon viranomaisten keskuudessa.
Kielien osaaminen ei riitä
Oikeustulkkina toimiminen ei perustu ainoastaan kielten osaamiseen. Hossaini toimii itse tulkkina persian ja darin kielillä.
– Monet kouluttamattomat tulkit sanovat, että persian osaaminen riittää, vaikka tulkattava puhuisi daria, hän kertoo pettyneenä.
Tulkin pitää kuitenkin ymmärtää juridisia termejä ja maiden eroja kielitaidon lisäksi. Esimerkiksi Afganistanista tuleva henkilö ei Hossainin mukaan ymmärrä sitä hallintoon, oikeusjärjestelmään ja juridiikkaan liittyvää termistöä, mitä käytetään Iranissa.
Lue myös: Hätäpuheluita on tulkattu tänä vuonna 19 eri kielellä
Hossainin korviin on kantautunut lukuisia valituksia darinkielisiltä henkilöiltä, joille on esimerkiksi turvapaikkaprosessin aikana osoitettu persiankielisiä tulkkeja, jotka eivät ymmärrä tulkattavaansa.
– Olen myös itse ollut käräjäoikeudessa tulkkina, kun syyttäjä on viitannut esitutkintapöytäkirjaan ja ihmetellyt henkilön aiempia ristiriitaisia sanomisia.
Näissä tapauksissa tulkattavalla on ollut persian kielen tulkki, jolloin he eivät ole kunnolla ymmärtäneet toisiaan.
– Yleensä tällöin on liian myöhäistä, kun sotku on jo syntynyt, hän kertoo huolissaan.
Ongelma koskee myös rikostapauksen tutkintoja. Hossainin tietojen mukaan esimerkiksi ihmiskaupan uhri ei ole saanut alusta lähtien osaavaa tulkkausta, jolloin prosessiin tulee lukuisia solmuja.
– Lopulta uhri kärsii tilanteesta todella paljon eikä hän saa oikeutta.
Ongelmia myös muualla
Kaikki tulkkausongelmat eivät liity oikeudellisiin asioihin, vaan kyseessä on laajempi ilmiö.
Toinen rekisteröity oikeustulkki kertoo asioimistulkkauspuolen tulkkien olevan erittäin huolissaan alan tilanteesta. Hän tietää muun muassa tapauksen, jossa psykologin tapaamiselle on lähetetty ”täysin osaamaton tulkki”.
– Olen myös kuullut tuttavapiirin hoitohenkilöiltä, että lasten psykiatrisella osastolla saatetaan käyttää sisarusta tulkkina, kun tulkkia ei löydetä.
Hänen mukaansa tulkkien vähyys osissa kieliä on vain puolitotuutta, sillä samaan aikaan koulutetuilla tulkeilla ei ole töitä.
Tilatuilla tulkeilla ei velvollisuutta venyä
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola tunnistaa vuonna 2018 voimaan astuneen sopimuksen ongelmat.
– Olen itse taustaltani tuomari ja tilanne huolestuttaa todella paljon, hän kuvailee.
Jaakkolan mukaan ongelmiin on törmätty erityisesti tulkkauksen laadussa. Yleensä alueella on sopimuksen piirissä kolmesta kuuteen toimijaa, joista tulkin saa tilata. Tilaaja ei voi valita vapaasti tulkkia, vaan yritys lähettää sellaisen paikalle.
– Sopimukset ovat sellaisia, että firmalle pitää ilmoittaa etukäteen tulkin työaika ja heillä ei ole velvollisuutta venyä. Yleensä oikeuden istunnot kuitenkin venyvät.
Jaakkolan mukaan on ollut tapauksia, joissa istunto on jatkunut, mutta tulkki on lähtenyt pois. Jos istunto on jostakin syystä loppunut ennen suunniteltua aikaa, tulkille maksetaan silti palkka alkuperäisen tilausajan mukaan.
Ylijohtaja ei osaa arvioida suoraan, kuinka paljon tulkkausongelmia esiintyy.
– Näitä ongelmia ei saisi olla yhtäkään, hän sanoo painokkaasti.
Tulossa uusi kilpailutus
Vaikka kilpailuttamisella pyritään säästämään kuluissa, se voi lopulta tulla kalliimmaks yksittäisissä tapauksissa, kun istunto joudutaan keskeyttämään. Jaakkolan mukaan kilpailuttamalla päästään kuitenkin kokonaiskustannuksissa halvimpaan vaihtoehtoon. Hän painottaa, että kilpailuttaminen pitäisi tehdä kuitenkin oikein.
Jaakkolan mukaan suunnitteilla on tällä hetkellä uusi kilpailutus. Nykyinen Hansel-sopimus loppuu ensi vuoden toukokuussa.
– Uudessa kilpailutuksessa keskitytään nimenomaan oikeustulkkaukseen.
Sopimukseen ei kuitenkaan olla ottamassa pakolliseksi määritelmäksi rekisteröityä oikeustulkin nimikettä. Jaakkolan mukaan tämä johtuu siitä, että oikeustulkkeja on Suomessa noin 100 ja kyseinen määrä ei riitä kaikkiin käsittelyihin.
– Suunnitelmissa kuitenkin on, että rekisteröitynä oikeustulkkina toimimisesta saisi lisäpisteitä.
Nämä lisäpisteet vaikuttaisivat yrityksen sijoittumiseen kilpailuttamisen aikana. Tällä hetkellä pisteytyksessä ei ole otettu huomioon oikeustulkkien olemista tai puuttumista yrityksen listoilla.
– On käsittämätöntä, valitettavaa ja surullista, että oikeustulkit jäävät ilman töitä ja heidän töitään tekevät tulkit, joilla ei ole mitään tutkintoa, Hossaini summaa.